Hyppää sisältöön

Voiko ase laueta vahingossa ja saako pistoolia käyttää kuka tahansa? Nämä asiat ampumaratojen turvallisuudessa huomioidaan

Ampumaurheilussa tapahtuvat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia. Niitä ennaltaehkäistään tiukilla turvallisuussäännöillä. Jopa sormen sijaintia aseella seurataan tiukasti.

Tampereen urheiluampujien varapuheenjohtaja Oskari Sivulan mukaan suoritus keskeytetään jo yhdestä turvallisuuden vaarantavasta rikkeestä. Video: Jani Aarnio / Yle.
Linnea Pitkänen

Ampumaurheilussa sattuu harvoin onnettomuuksia. Viime perjantaina kuitenkin Tampereella sisäampumaradalla sattui kuolemaan johtanut turma.

Suomen ampumaurheiluliiton valmennusjohtaja Ville Häyrinen muistaa 30 vuoden ajalta kaksi aseonnettomuutta. Niitä pyritään ehkäisemään ennalta tiukoilla turvallisuussäännöillä

– Kun aseiden kanssa ollaan tekemisissä, turvallisuus on lähtökohta kaikelle toiminnalle, Häyrinen perustelee.

Esimerkiksi aloittelijoiden mukana on aina kokenut aseenkäsittelijä tai kouluttaja. Jo ampuma-aselaki määrää, että ohjaajan tulee olla niin lähellä, että tämä voi puuttua aseen käyttöön välittömästi.

Ampumaratoja ylläpitävät urheiluseurojen lisäksi riistanhoitoseurat, metsästysseurat, reserviläisyhdistykset sekä muutama kaupallinen toimija.

Mikko Sävilahti, ampumaurheilija, Tampereen urheiluampujat, opastaa uutta ampujaa.
Asetta käsitellään vain turvallisella aseenkäsittelyalueella. Tampereen urheilumapujien seuran jäsen Mikko Sävilahti opasti tiistaina turvallisuusasioissa. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Turvallisuussäännöt ulkomuistista

Akaasta kotoisin oleva Miro Välimäki, 23, on harrastanut ampumaurheilua reilut kaksi vuotta Tampereen urheiluampujissa.

– Aluksi oli jännittävää, kun en ollut käyttänyt niin paljon asetta. Aloitettiin siitä, että aseen käytöstä tuli turvallista. Sitten vasta lähdettiin hiomaan nopeutta ja ampumataitoa.

Ilma-ase kädessä.
Sormi saa olla liipaisimella ainoastaan ampuessa. Muuten se nostetaan liipaisimen yläpuolelle asetta vasten. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Nyt Välimäki osaisi käsitellä asetta turvallisesti vaikka unissaan.

Aseen tulee muun muassa osoittaa aina turvalliseen suuntaan, ja sormi on liipaisemalla ainoastaan ampuessa.

Tiukat säännöt ovat edellytys sille, että Välimäellä on turvallinen olo ampumaradalla. Vaaratilanteita ei ole käynyt.

Miro Välimäki, ampumaurheilija, Tampereen urheiluampujat.
Miro Välimäki tuomaroi myös ampumakokeita. Joskus ampujat tekevät turvallisuusrikkeitä, mutta oikeaa vaaratilannetta ei ole silti tapahtunut. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Ilma-aseeseen ei tarvita lupaa

Yleisin aloittelijoiden käyttämä ase on ilmakivääri tai -pistooli, jollaisen voi hankkia kuka tahansa täysi-ikäinen.

Ruutiaseen hankkiminen edellyttää puolestaan lupaa poliisilta. Esimerkiksi ruutipistoolin saamiseksi täytyy olla kahden vuoden harrastustausta ampumisesta.

Tampereen urheiluampujien varapuheenjohtaja sekä practical- ja valmennusvastaava Oskari Sivula kertoo, että seuran linjan mukaan jokainen aloittaa ampumaharrastuksen ilma-aseista. Kun ilma-aseen käyttö on turvallista, voidaan harrastusta laajentaa ruutiaseisiin.

Ruutiase on usein ilma-asetta tehokkaampi. Siitä lähtee myös äänekkäämpi pamaus.

– Osaa voi myös pelottaa se, että ase potkaisee, Sivula kertoo.

Oskari Sivula. Tampereen urheiluampujien varapuheenjohtaja, Practical- ja valmennusvastaava, Tampereen urheiluampujat.
Oskari Sivula aloitti ampumaurheiluharrastuksen vuonna 2018. Hän ei muista vuosien ajalta yhtään vaaratilannetta. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Voiko ase laueta itsestään?

Vaaratilanteita vältetään monenlaisilla ennakoivilla toimilla. Mutta voiko ase yllättää ja laueta itsestään?

Suomen ampumaurheiluliiton Ville Häyrisen mukaan kaikkien mekaanisten laitteiden kanssa jonkinlainen häiriötilanne on mahdollinen. Se, että ase laukeaisi itsestään, on hänen mukaansa äärimmäisen harvinaista.

– Kyllä se yleensä vaatii sen, että joku vetää liipaisimesta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta 23.9. kello 23:een asti.

Suosittelemme