Hyppää sisältöön

Toimittajalta: Katsoin satoja nuorten kuvaamia väkivaltavideoita ja turruin – miten käy niiden, joiden some on täynnä hakkaamista?

Asiantuntijan mukaan jatkuva väkivaltamateriaalin katsominen voi normalisoida väkivallan nuorten ajatuksissa. Osa siirtyy ajatuksista tekoihin.

Puhelin nuoren kädessä
Telegramissa toimivalla julkisella kanavalla on satoja videoita, joissa nuoret pahoinpitelevät toisia nuoria. Kanavalla on yli 17 000 tilaajaa. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Toimittaja Mari Jäntti.
Mari JänttiRikostoimittaja

Yle julkaisi eilen sunnuntaina artikkelin Telegramissa toimivasta julkisesta kanavasta, jonne nuoret jakavat väkivaltavideoita.

Videoilla nuoret pahoinpitelivät ja nöyryyttivät toisia nuoria. Joillakin videoilla pahoinpitelijöitä on vain yksi, osalla useampia. Poliisin mukaan pahoinpitelyiden kuvaaminen ja levittäminen somessa on yleistynyt.

Juttua varten katsoin kanavan noin 450 videota. Iso osa videoista sisältää raakaakin väkivaltaa: pahimmillaan potkuja ja lyöntejä suoraan kasvoihin.

Katsoin videoita useana päivänä. Alkuun ne järkyttivät. Harva meistä ei hetkahda, kun näkee toista potkaistavan päähän tai kuulee, kun puukolla uhattu pieni poika anelee armoa täydessä paniikissa.

Väkivalta ei ollut ainoa hätkähdyttävä asia. Useilta videoilta välittyi vahvasti se, ettei toisella ihmisellä ollut minkäänlaista arvoa. Mitä alemmas toinen saadaan poljettua niin kuvainnollisesti kuin fyysisestikin, sitä parempi.

Hiljalleen videoihin turtui.

Jos minulle kävi niin muutamassa päivässä, kuinka turtuneita väkivaltaan ja toisten nöyryyttämiseen ovat ne nuoret, joiden some puskee päivittäin samankaltaista materiaalia heidän nähtäväkseen?

On eri asia katsoa väkivaltaisia videoita kolmeakymmentä ikävuotta lähestyvänä kuin teininä tai jopa lapsena. On myös eri asia katsoa elokuvan pahoinpitelykohtausta kotisohvalla kuin vapisevalla kädellä ostarin nurkassa kuvattua silmitöntä hakkaamista somesta. Se ei ole näyteltyä. Se on jonkun nuoren elämää.

Kanavan suosio on valtava: tilaajia on tämän jutun julkaisun aikaan noin 17 000. Lisäksi samantyylistä materiaalia liikkuu isot määrät myös muilla somealustoilla, kuten Snapchatissa ja Tiktokissa. Mitä todennäköisimmin videoita tuotetaan koko ajan lisää.

Nuorten väkivallasta puhuttaessa viranomaiset tuovat aina ilmi sen, että vain pieni osa nuorista voi huonosti. Mutta missä ovat ne nuoret, jotka voivat hyvin?

He ovat samoilla somealustoilla kuin huonosti voivat nuoret. Uskallan väittää, että kanavan 17 000 tilaajan joukossa on myös niitä, joilla on kavereita ja harrastuksia ja joiden kotona odottaa lämmin ruoka ja syli. Poliisin arvion mukaan videoiden tekemiseen voi osallistua myös nuoria, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta väkivallasta, poliisista tai muista viranomaisista.

Miten käy, jos heidänkin maailmassaan väkivalta normalisoituu?

Tampereen vs. nuorisopalvelujohtaja Tiina-Liisa Vehkalahden mukaan jatkuva väkivaltamateriaalin katsominen voi turruttaa myös nuoren.

– Jos nuori katsoo paljon tällaisia videoita, siitä voi tulla arkea ja väkivallasta normaali asia.

Nuoret eivät tietenkään ole homogeeninen ryhmä. Vehkalahden mukaan osalle väkivaltaiset videot aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Joillekin tällainen materiaali voi olla hyvin vetoavaa ja koukuttavaa.

– Osalle videot voivat antaa boostin: noin minäkin haluan tehdä. Siitä voi lähteä väkivallan ihannointi.

Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Viranomaisten mukaan väkivalta nuorten keskuudessa on yhä normaalimpaa. Samaa mieltä oli myös osa Telegram-kanavan tilaajista, joiden kanssa keskustelin.

Ei. Kaikki nuoret eivät ajattele väkivallan olevan okei. Niille nuorille, joille se on, ei se sitä aina ole ollut. Syyllisten hakemisen voi aloittaa katsomalla peiliin.

Mikäli tilastot jatkavat kulkuaan samaan suuntaan kuin tähän mennessä, millainen tikittävä aikapommi meillä on käsissämme?

A-studiossa aikaisemmin syyskuussa vieraillut Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen arvioi, että nuorten tekemä väkivalta ruokkii itse itseään.

Kirjoittaja on Yle Tampereen rikos- ja oikeustoimittaja.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta tiistaihin 26.9. kello 23:een saakka.

Suosittelemme