Olen flunssassa, sanoi Vilma Heino, 25, pomolleen ja piti sairauslomapäivän.
Flunssa oli valhe. Oikeasti hän oli kärsinyt unettomuudesta jo pitkään ja valvonut koko edellisen yön, eikä siksi kokenut olevansa työkykyinen.
Sama toistui useita kertoja. Hän oli tuolloin kolmivuorotyössä sairaalan vuodeosastolla.
Heino syytti itseään. Hänestä tuntui, ettei parikymppinen voi olla töiden takia uupunut.
– En tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Olin nuori ja tosi yksin asian kanssa. Hävetti ja pelotti kertoa esimiehelle, joten huijasin, hän kertoo muutama vuosi tapahtuman jälkeen.
Hallitus suunnittelee ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista omavastuupäiväksi, jolta työnantajan ei täydy maksaa palkkaa, jos työehto- tai työsopimuksessa ei ole sovittu toisin.
Karenssipäivä jakaa mielipiteitä: sen uskotaan yhtäältä vähentävän perusteettomia poissaoloja ja toisaalta kannustavan työntekoon puolikuntoisena tai sairaana.
Heino sanoo, että olisi pitänyt sairauslomapäiviä, vaikka karenssipäivä olisi ollut käytössä.
– Kun on kyse omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, ei voi tehdä kompromisseja rahan takia.
Näin ajattelee myös ”Alma”, 23, joka työskentelee kaupan alalla harjoittelijana.
Alma ei tosin nykyisessä työssään ole pitänyt sairaslomaa terveyssyistä. Hän on sitoutunut seitsemän kuukauden määräaikaiseen sopimukseen, jonka aikana ei voi viettää lomia. Siksi hän on valehdellut töissä olevansa kuumeessa, kun on tarvinnut vapaapäivän.
– Kesällä saikutin, kun menin Ruisrockiin. Sanoin, että kuume nousi. Teen sen uudestaan nyt syksyllä, kun menen pidemmälle viikonloppureissulle.
Alma uskoo, että voisi menettää työpaikkansa, jos jäisi valehtelusta kiinni. Siksi hän ei esiinny jutussa oikealla nimellään.
Yhden päivän palkaton karenssi ei vaikuttaisi Alman toimintaan. Hän ottaisi omiin menoihinsa joka tapauksessa palkatonta vapaata, jos työnantaja sen sallisi.
Valehtelusta voi seurata varoitus
- Valehteleminen sairauspoissaolon syistä voi johtaa varoitukseen, mutta tuskin on suoraan irtisanomisperuste, sanoo työsuojelulakimies Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
- Jos taustalla on mielenterveysoireita ja työpaikalla hyvä ilmapiiri, varoituksen sijaan edessä voi olla keskustelu pomon kanssa.
- Jos olisi oikeasti ollut sairausloman aikana työkykyinen, menettää sairausajan palkan.
Näistä syistä sairausloman perusteista valehdellaan
Yle kysyi työntekijöiden kokemuksia tilanteista, joissa he ovat ottaneet sairauslomaa, vaikka eivät olleet sairaana.
Useat vastaajat kertoivat, että olivat väittäneet pomolleen olevansa esimerkiksi flunssassa tai vatsataudissa, vaikka oikeasti poissaolon taustalla olivat mielenterveyssyyt, kuten masennus, ahdistus tai unettomuus.
Monet sanoivat toisaalta ottaneensa aiheetonta sairaslomaa, koska eivät muuten saaneet töistä vapaata omiin menoihinsa.
Haastattelimme seitsemää työntekijää. He kuvaavat kokemuksiaan muun muassa näin:
Unettomuus. Työni sisältää jatkuvaa asiakkaiden kontaktoimista ja useiden eri järjestelmien käyttöä, joten jos työpäivää on edeltänyt huonosti nukuttu yö, työpäivästä tulee todella raskas, ja työtehoni kärsii. Tapauskohtaisesti olenkin siksi ottanut sairaslomaa vedoten huonovointisuuteen.
palveluasiantuntija, 23
Mielenterveyden lasku. Minulla oli paha olo henkisesti ja kahdesta päivästä ei tarvinnut enempiä selityksiä tai todistuksia. Väitin, että minulla oli ruokamyrkytys.
osastosihteeri terveydenhuollossa, 21
Kesätyöntekijälle ei myönnetty yhtään palkatonta vapaapäivää, joten koin ettei ollut muita vaihtoehtoja kuin saikuttaa. En jäänyt kiinni, minulla oli lääkärintodistus.
finanssialan työntekijä, 25
Työympäristö, työkaverit ja esimiestoiminta on ollut niin kuormittava, että en ole henkisesti jaksanut sitä enää ja olen tarvinnut enemmän palautumisaikaa kuin viikonlopun yli. Olen hakenut saikkua monesti ja lähtenyt mökille latautumaan.
hoitoalan työntekijä, 27
Vastaajat esiintyvät jutussa nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Osa heistä työskentelee yhä samassa työpaikassa tai samalla alalla kuin poissaolojen aikaan.
Tarvetta selkeille ohjeille
Työpaikan perehdytyksessä käydään usein läpi, miten toimia, jos työntekijällä on vaikkapa flunssa tai migreeni.
Vilma Heinon mielestä samalla olisi hyvä antaa toimintaohjeet myös mielenterveysoireiden varalle. Hänen työpaikoillaan niin ei ole tehty.
– Pitäisi puhua enemmän siitä, mitä työkykyisyys tarkoittaa, mikä on normaali määrä työstressiä ja miten paljon mielenterveysongelmat saavat vaikuttaa työhön. On ihan hölmöä, että ihmiset joutuvat ottamaan flunssasaikkua, koska eivät pysty puhumaan rehellisesti mielenterveysongelmista työpaikalla.
Myös Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija psykologi Pauliina Mattila-Holappa kaipaa työpaikoilta valmiita toimintamalleja siihen, kun työntekijä ottaa yhteyttä mielenterveysasioissa.
Jos työkyky on mielenterveyssyistä alentunut, hän ehdottaa ratkaisuksi välimuotoa täysipäiväisen työnteon ja sairausloman väliltä.
Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välisissä neuvotteluissa voidaan löytää kullekin sopiva järjestely.
– Ohimenevään ja elämään usein kuuluvaan lievään psyykkiseen oireiluun voi löytää ratkaisuja työpaikalla. Selkeästi terveyden alueelle menevissä tilanteissa, kuten mielenterveyden häiriöissä, mukaan tarvitaan terveyden ammattilainen.
Vilma Heinon mielenterveysoireilu ja unettomat yöt alkoivat parikymppisenä ja johtuivat hänen mukaansa suurelta osin töistä.
Nyt hän on lopettanut hoitoalan työt ja opiskelee yhteiskuntatieteitä yliopistossa. Mielenterveysongelmiin hän on saanut tarvitsemansa avun.
Entisellä työpaikallaan Heino pelkäsi, että häntä olisi pidetty vastuuttomana tai laiskana, jos hän olisi kertonut pomolleen, että ei pääse töihin, koska ei ole nukkunut kunnolla.
Mielenterveysasioista puhumisessa Vilma Heino näkee sukupolvien välisiä eroja.
– Oman ikäisteni keskuudessa ilmapiiri on aika rento. Lähiesihenkilöt ovat kuitenkin usein yli 50-vuotiaita. He ehkä suhtautuvat työssä jaksamiseen sisuasiana.
Haastattelun antoivat myös EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara ja SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 25.9.2023 kello 23 saakka.