Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki tiputti keskiviikkona yllätyslausunnon: Puola aikoo lopettaa aseiden toimittamisen Ukrainaan. Syyksi Morawiecki sanoi, että maan pitää keskittyä omiin asevoimiinsa ja asearsenaalinsa modernisoimiseen.
Puolan historiaan erikoistunut tutkija Jussi Jalonen on kuitenkin sitä mieltä, että tämä ei ole koko totuus.
– Puolan sisäpolitiikka vaikuttaa asiaan. Maassa on tulossa vaalit, ja viljelijöiden protesti Ukrainan viljan kauttakulkua vastaan on noussut merkittäväksi tekijäksi, Jalonen sanoo.
Kun Ukrainan viljaa ei ole voinut kuljettaa markkinoille Mustanmeren kautta, on sitä viety maateitse muun muassa Puolan kautta.
– Viljelijöiden protestin taustalla on siis pelko siitä, että Ukrainan maataloustuotteiden kauttakulku polkee kotimaisia hintoja ja vaikeuttaa Puolan maataloustuottajien asemaa, Jalonen sanoo.
Puolan valtapuolue Laki ja Oikeus (PiS) on perinteisesti nojannut myös maaseutuväestön ääniin. Jalosen mukaan tämän takia Laki ja Oikeus ei halua ukrainalaista viljaa vapaasti Puolan markkinoille, ja yrittää nyt selvästi kohentaa osakkeitaan kovilla otteilla.
Äänestäjien lisäksi toimilla yritetään mahdollisesti vaikuttaa EU-päätöksentekoon.
– Laki ja Oikeus todennäköisesti edellyttää EU:n tukitoimia vastineeksi vientikäytävän sallimisesta, ja tätä asiaa ollaan valmis ajamaan vaikkapa aseapua kiristämällä, Jalonen sanoo.
Torstaina Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Muller kertoi, että Puola toimittaa Ukrainalle kaikki jo sovitut ase- ja ammuserät.
Ukrainan maatalousministeri Mykola Solsky taas kertoi soittaneensa puolalaiselle kollegalleen. Ukrainan tiedotteen mukaan maat aikovat neuvotella asiasta. Puolan ja Ukrainan välejä kehuttiin ”läheisiksi ja rakentaviksi”.
Puola antanut apua eri tavoin
Puolan merkitys Ukrainan sotilaallisessa avustamisessa syntyy muustakin kuin sen lahjoittamista aseista ja ammuksista. Puola on luonut muille painetta luovuttaa Ukrainalle sen toivomia aseita.
Esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa päättivät antaa tankkeja vasta sen jälkeen kun Puola oli päättänyt asiasta, kirjoittaa Atlantic Council. Puola luovutti vanhoja venäläisiä tankkeja Ukrainaan ja vaati Eurooppaa luovuttamaan moderneja Leopard-panssarivaunuja.
Puola oli ensimmäisenä luovuttamassa myös hävittäjiä Ukrainalle.
Puolan vanhat Mig-29-hävittäjät lentävät jo Ukrainassa, samoin Slovakian hävittäjät.
Muut maat ovat vasta viime viikkoina saaneet tehtyä päätöksiä, että ne luovuttavat F-16-hävittäjiä. Ruotsi harkitsee Gripenien luovuttamista.
”Ukraina on nyt uuden edessä”
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak on yhtä mieltä siitä, että aseavun lopettamisen taustalla on todennäköisesti viljakysymys. Puola pelaa nyt Ukrainan kannalta vaarallista peliä.
– Lähes jokaisessa länsimaassa on puolueita, joissa ei haluta tukea Ukrainaa nykyiseen malliin. Tämä antaa lisähappea näihin liekkeihin, Salonius-Pasternak arvioi.
Sinänsä kyseessä voi olla Puolalta vasta ”varoituslaukaus”. Salonius-Pasternakin mukaan Puola voi pyörtää aseapupäätöksensä koska tahansa.
Ukraina on nyt visaisen valinnan edessä. Viljanvienti on Ukrainalle elintärkeä tulonlähde, ja Venäjä on tehnyt siitä vaikeaa. Puola on kuitenkin tärkeä liittolainen, joka on tukenut maata aseilla ja majoittanut miljoona ukrainalaispakolaista.
– Strateginen riski Ukrainalle on iso. Tähän asti maa on saanut lähes vastikkeetonta tukea länsimailta. Nyt on riski, että tämä muuttuu, Salonius-Pasternak sanoo.
Ukrainan pitääkin miettiä, miten tukijoita jatkossa miellytetään.
Toisaalta kyse on Puolasta, länsiliittolaisten kesken ennenkin eripuraa aiheuttaneesta vastarannan kiiskestä. Maa vetää EU:ssa vastahankaan monella alalla, oikeusvaltioperiaatteista maahanmuuttoasioihin.
Voisivatko länsiliittolaiset vaikkapa Saksan ja Yhdysvaltain johdolla painostaa Puolan takaisin ruotuun ja aseita toimittamaan?
– Puolalla on vielä monta ruuvia, joita kiristää. Merkittävä osa Ukrainan aseavusta kulkee Puolan kautta. Toistaiseksi tämä jatkuu entisellään, mutta tilanne voi muuttua.
Salonius-Pasternak arvioikin, että jos joku haluaa Puolaa painostaa, se on paras tehdä suljettujen ovien takana.
Ennen kaikkea käynnissä olevasta nokkapokasta hyötyy Venäjä, joka seuraa länsiliittolaisten vääntöä tyytyväisenä.
– Ja olen vakuuttunut, ettei Venäjä vain seuraa sivusta, vaan haluaa myös kiihdyttää ja kärjistää eripuraa, Salonius-Pasternak sanoo.
Mitä itse ajattelet Puolan ratkaisusta? Voit keskustella aiheesta 22.9.2023 kello 23:een saakka.
Juttua päivitetty 21.9.2023 kello 13.20 Juttuun lisätty tuoretta tietoa Puolan ja Ukrainan edustajien ulostuloista ase- ja vilja-asiaan liittyen.