Jääkiekkoliitto on suurten muutosten alla.
Liitto hakee parhaillaan päävalmentajaa Jukka Jalosen tilalle sekä uutta urheilujohtajaa. Maanantaina puheenjohtaja Harri Nummela puolestaan ilmoitti, ettei ole käytettävissä tämän vuoden lopulla päättyvän puheenjohtajakauden jälkeen.
Kaikista lähimpänä on päävalmentajan valinta. Toimitusjohtaja Sami Kauhanen toivoo, että asiasta voidaan tiedottaa jo lähiviikkojen aikana.
– Päävalmentajapestissä toivottavasti pystymme jo lähiviikkoina viemään homman maaliin asti, Kauhanen sanoo.
Iltalehti uutisoi viime viikolla, että sen tietojen mukaan päävalmentajan tehtävään ovat enää ehdolla Kari Jalonen ja Antti Pennanen.
Kauhanen ei ota ehdokkaisiin tai niiden määriin kantaa, mutta haastatteluita on tehty ja asiaa on valmisteltu useampia kuukausia.
– Sanotaan, että potentiaaliset ehdokkaat ovat löytyneet. Tästä lähtee lopullinen työ käyntiin. Jos asiat etenevät optimaalisesti, se on lähiviikkoina, mutta koskaan ei voi tietää, tuleeko mutkia matkaan, Kauhanen kuvailee tilannetta.
”Yleensä olleet kolmivuotisia”
MM-kisojen lisäksi Leijonilla voi olla edessään ennen vuoden 2026 Milanon talviolympialaisia jääkiekon World Cup -turnaus helmikuussa.
Sami Kauhanen kuvaa, että päävalmentajan sopimuksen pituudessa on otettava huomioon jatkuvuus kuten olympialaiset vuonna 2026.
– Toisaalta tähän myös vaikuttaa, minkälainen henkilö tehtävään valikoituu ja kuinka pitkän ajan projektista lähdemme kaiken kaikkiaan puhumaan. Yleensä nämä ovat olleet kolmen vuoden mittaisia tämäntyyppisissä työtehtävissä.
Onko teillä halu saada sellainen sopimus?
– Sopimuksessa tulee olla jossain kohtaa tarkastelupykälä yhteistyön jatkumisesta, mutta toisaalta pitää taata jatkuvuus.
Päävalmentajasta ja urheilujohtajasta päättää Jääkiekkoliiton hallitus. Harri Nummela kertoo, että hän hoitaa tehtävänsä täysillä puheenjohtajakautensa loppuun saakka ja on mukana valitsemassa henkilöitä.
– Meillä on selvä työnjako. On ne, jotka valmistelevat ja ne, jotka päättävät. Tässä tapauksessa hallitus päättää, ja minä toimin sen puheenjohtajana. Olen päätöksenteossa keskeisessä roolissa muun hallituksen kanssa, Nummela sanoo.
Toimintamalli muuttuu
Jääkiekkoliitto avasi viime viikolla haun myös valmennuksen ja huippu-urheilun johtajan tehtävään. Aiemmin tehtävää ovat jakaneet Jukka Jalonen, nuorten maajoukkueiden general manager Kimmo Oikarinen sekä alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja.
Kauhasen mukaan liitto totesi, että tämä toimintamalli on tullut tiensä päähän. Hän korostaa, että päävalmentajan tehtävä on A-maajoukkueen menestymisen rakentaminen MM-kisoihin, olympialaisiin ja kenties tulevaisuudessa World Cupiin.
– Tarvitsemme ennen kaikkea valmennuksen johtamiseen maajoukkuevalmentajien tueksi henkilön, joka auttaa heitä tehtävissään sekä pitää tiivistä yhteistyötä seurakenttään, jotta voimme taata suomalaisen pelaajakehityksen tulevaisuuden.
Kauhanen kertoo, että tehtävä on herättänyt kiinnostusta.
– Nyt haemme sopivaa henkilöä ja paikka täytetään sellaisen löydyttyä.
Onko mielessänne henkilöitä, joita haluaisitte tehtävään kysyä?
– Katsotaan nyt, minkälaisia hakemuksia saamme. Sen jälkeen myös totta kai on olemassa tietyt listat, joiden kautta ehkä rupeamme lähestymään henkilöitä.
Kauhanen näkee mahdollisuuksia
Jääkiekkoliiton muutokset eivät rajoitu pelkästään päävalmentajaan, huippu-urheilujohtajaan ja puheenjohtajaan.
Jääkiekkoliitto palkkasi hiljattain Henni Laaksosen Naisten Liigan uudeksi johtajaksi. Mestiksen uusi johtaja Taneli Maasalo aloittaa puolestaan tehtävässään lokakuun alussa.
Kauhanen kuvailee tilanteen osittain haasteelliseksi, mutta hänen mukaansa se tarjoaa paljon mahdollisuuksia.
– Urheilupuolelle on kaksi keskeistä roolia avoinna ja olemme saaneet taloon Naisten Liigalle sekä Mestikselle uuden johtajan. Näen siinä myös paljon mahdollisuuksia, Kauhanen sanoo
Vastuullisuudessa kehitettävää
Puheenjohtajana kahdeksatta vuotta toimiva Harri Nummela näkee, että Jääkiekkoliitto on tällä hetkellä taloudellisesti vahva organisaatio. Kehitettävää ja uudistettavaa toki riittää.
– Vastuullisuusasioissa lajin pitää mennä selvästi eteenpäin niin kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden.
Nummela pitää erityisen tärkeänä, mitä Jääkiekkoliitto voi tehdä sosiaalisen vastuun saralla.
– Siinä korostuu erityisesti meidän kasvatuksellinen roolimme, kun kymmeniä tuhansia suomalaisia lapsia ja nuoria toimii lajin piirissä. Opetamme ja edistämme, että heille syntyy kestävät arvot ja hyvät terveelliset elintavat, Nummela kuvailee.
