SAK:n alaiset liitot aikovat nousta tulevana syksynä vastarintaan Petteri Orpon (kok.) hallitusta ja sen suunnittelemia leikkauksia vastaan. Erityisesti työntekijöihin kohdistuvat leikkaukset hiertävät liittoja.
– SAK aloittaa ensi viikolla poliittiset mielenilmaukset, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen sanoo.
Ensimmäinen mielenilmauspäivä on ensi viikon tiistaina, ja toimia on kolmen viikon ajan, kolmena päivänä viikossa koko maan laajuisesti, hän jatkaa. Mielenilmauksista kerrotaan aina neljä päivää ennen niiden alkamista. Esimerkiksi ensimmäisestä mielenilmauksesta, joka on ensi viikon tiistaina, kerrotaan tarkemmin huomenna perjantaina.
– Ulosmarsseja, erilaisia protesteja ja mielenilmauksia on luvassa. Hätätyö on mahdollistettu, eivätkä mielenilmaukset vaarannna kenenkään omaisuutta tai henkeä, Syvärinen tarkentaa.
Pääministeri Orpoa tiedotettiin Syvärisen mukaan tulevista mielenilmauksista ennen tiedotustilaisuuden alkua.
SAK:n liitot osallistuvat mielenilmauksiin omalla tavallaan, eli jokainen liitto kertoo oman työtaistelutoimensa itse. SAK tiedottaa näistä kuitenkin myös yhteisesti. Mielenilmausten tyyli vaihtelee, koska liitot ovat erilaisia, Syvärinen selventää.
– Meillä on paljon ihmisiä, jotka haluavat mielenilmauksiin mukaan. Sen vuoksi mielenilmaukset ovat pistemäisiä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine jatkaa.
Yleislakkoa ei ole tiedossa.
– Liitot eivät rajaa toimenpiteitä pois, mutta yleislakosta ei puhuta. Aloitamme näillä mielenilmauksilla, mutta jos tulosta ei tule, katsotaan mitä on edessä, SAK:n Syvärinen sanoo.
Myös STTK:n alainen ammattiliitto Pro kertoi tänään aloittavansa mielenilmaukset hallituksen toimia vastaan. Pron mukaan sen kaavailee yhdenmukaisia toimia muiden liittojen kanssa.
Miksi SAK nousee vastarintaan?
Kolmikantainen valmistelu on paljastunut näennäiseksi ja ennen vaaleja annetut lupaukset kohtuullisuudesta koskevat ainoastaan ylempiä tuloluokkia, SAK viestitti karvaasti alkuviikosta.
SAK:n mukaan kolmikantainen neuvottelu on käytännössä mahdotonta, sillä leikkaukset ja heikennykset on kirjoitettu suoraan hallitusohjelmaan ja tahti niiden toteutukselle on nopea. Suomessa on perinteisesti neuvoteltu työmarkkinoista kolmikantaisesti, eli tavalla, jossa palkansaajakeskusjärjestöt, työnantajakeskusjärjestöt ja maan hallitus neuvottelevat ja sopivat yhteisesti työmarkkinoiden kehittämisestä.
Nyt kun näin ei SAK:n mukaan tehty, se tarttuu toimeen.
– Jatkossa yksikään työntekijä ei voi olla täysin varma, minkälainen rike työnantajan silmissä on peruste työsuhteen päättämiselle, Teollisuusliiton Riku Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Kolmikanta on ”pelkkää teatteria”, hän jatkaa.
Työantajien edustaja tähdentää uudistusten tarvetta – lakkoilulla taantumaa ei selätetä
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää SAK:n työtaisteluilmoituksia huolestuttavina, vaikka tarkkoja tietoja niistä ei vielä ole.
– Jos ne ovat lakkoja, niin äärimmäisen huolestuttavaa. Laskun niistä maksavat yritykset. Lakkoilemalla Suomi ei edessä olevaan taantumaan pysty vastaamaan, hän sanoi.
Häkämiehen mukaan hallitus on pakotettu tekemään työmarkkinoita koskevia uudistuksia, koska neuvotellen ei olla päästy tarpeeksi eteenpäin työllisyyden nostamiseksi.
– Nämä toimet ovat välttämättömiä ja sen vuoksi niitä on pakko puskea eteenpäin.
Häkämies tähdensi Suomen jääneen monessa suhteessa Ruotsin jälkeen ja uudistuksilla korjataan tilannetta.
Häkämies huomauttaa esimerkiksi työrauhaa koskevien pykälien olevan vuodelta 46.
– Tässä otetaan Ruotsin etumatkaa kiinni, ja sitä kautta parannetaan työllisyyttä ja edistetään taloutta. Meillä on valtava velka hoidettavana ja näitä uudistuksia tarvitaan.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on Suomen suurin ammatillinen keskusjärjestö, joka edustaa noin miljoonaa suomalaista. SAK:hon kuuluu 17 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen, yksityisten palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa.
Suomessa on ollut perinteisesti vahva ammattiyhdistysliike eli ay-liike, joka ajaa työntekijöiden asiaa. Työntekijöihin kohdistuvien leikkausten tai esimerkiksi työtaistelutoimien rajoittamisen vastustaminen on ay-liikkeen ytimessä.
Korjattu 21.9.2023 klo 16.45. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Katja Syvärinen olisi SAK:n puheenjohtaja. Syvärinen on SAK:n varapuheenjohtaja.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. syyskuuta kello 23:een asti.