Mistä Metsä Groupiin kohdistuvissa mielenosoituksissa on kysymys? Näin Elokapinan esittämiin väitteisiin vastaavat Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ja ohjelmajohtaja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus Lukesta.
Elokapinan mukaan luontokadon pysäyttämiseksi metsien hakkuita pitäisi huomattavasti vähentää. Kemin uusi tehdas vain kasvattaa hakkuumääriä. Sen vaikutukset pohjoiselle luonnolle ovat katastrofaaliset. Metsätalous tuhoaa luontoa paikallisesti ja on Suomessa suurin syy luontokadolle ja siihen, että lajit kuolevat sukupuuttoon.
Mikko Kurttila:
– Hakkuiden vaikutukset monimuotoisuuteen riippuvat hakkuumääristä, tavoista ja hakkuukohteista. Kemin tehdas tarvitsee erityisesti kuitupuuta, jota Lapissa on vielä riittänyt. Tällöin hakkuiden painopiste on nuoremmissa harvennusikäisissä metsissä. Lisäksi kysynnän kasvu ei kohdistu pelkästään Lappiin, vaan myös läheisiin maakuntiin ja Pohjois-Ruotsiin. On myös huomattava, että samanaikaisesti kun uusia tehtaita otetaan käyttöön, on myös tehty päätöksiä vanhojen tehtaiden sulkemisesta.
Ilkka Hämälä:
– Kemin tehtaaseen investoitiin, koska pohjoisen hankinta-alueella on paljon puuta tarjolla. Aikaisemmin Suomesta myytiin enemmän puuta Ruotsiin. Hakkuita tehdään talousmetsissä, ja 60 prosenttia on harvennushakkuita. Emme toimi alkuperäismetsissä.
– Teemme koko ajan toimenpiteitä, että metsälajit pysyisivät monimuotoisina.
Elokapinan mukaan metsäteollisuuden ala pitää uudistaa totaalisesti.
Ilkka Hämälä:
– Metsäteollisuutta pitää uudistaa ja sitä uudistetaan. Esimerkkinä uudistamisesta on investointi Kemin tehtaaseen. Metsäteollisuudessa on ollut huonoja menettelytapoja, kuten yksilajista puunviljelyä. Nykymetsätaloudessa pidetään monimuotoisuutta tärkeänä.
Mikko Kurttila:
– Suomen biotalousstrategiaan on kirjattu tavoite metsäsektorin arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Vastikään Luke on esittänyt keskustelunavauksen, jossa esitetään mahdollisuuksia tuplata metsäbiotalouden arvonlisä ilman että hakkuumääriä kasvatetaan. Kannattaa muistaa, että metsäteollisuus ja metsätalous luovat työpaikkoja Meri-Lappiin ja puun hankinta-alueille.
Elokapinan mukaan suomalaisen metsätalouden jäljet näkyvät muuallakin, Ruotsissa ja Saamenmaalla.
Ilkka Hämälä:
– Aiemmin Suomesta on viety puuta Ruotsiin, mutta nyt sitä tuodaan meille. Ruotsissa myydään metsää samalla tavalla kuin Suomessakin.
Elokapinan mukaan hakkuumäärä on laskettava ekologisesti kestävälle tasolle ja 30 prosenttia maapinta-alasta on suojeltava.
Ilkka Hämälä:
– Etenkin Etelä-Suomessa suojeltavien alueiden määrää pitää lisätä, että saadaan Suomeen eräänlainen ekologinen käytävä, siten että suojellut alueet ovat yhteydessä toisiinsa.
Mikko Kurttila:
– EU:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa 30 prosenttia maa-alueista olisi suojelun piirissä: 10 prosenttia tiukasti ja 20 prosenttia vähemmän tiukasti. Suomen sitoumuksia tähänkin tavoitteeseen valmistellaan parhaillaan eri työryhmissä. Lapissa suojelupinta-alat ovat jo varsin korkeita. Suomi on sitoutunut myös jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien tiukkaan suojeluun. Tavoitetta edistetään parhaillaan Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa. Kun tämä työ valmistuu ja siihen liittyvät päätökset tehdään, ne vaikuttavat osaltaan metsäteollisuuden puunhankintaan.
Elokapinan mukaan avohakkuut ovat haitallisia ympäristölle. Ennemminkin pitäisi suosia jatkuvaa kasvatusta.
Ilkka Hämälä:
– Edistämme erilaisia kasvatus- ja korjuumenetelmiä, mutta viime kädessä metsänomistaja päättää, miten hän metsäänsä hoitaa.
Mikko Kurttila:
– Erilaisia hakkuutapoja kannattaa käyttää niille parhaiten sopivissa kohteissa. Mielestäni metsien käsittelytapojen monipuolistaminen on kannatettavaa. Esimerkiksi Tapion laatimat metsänhoidon suositukset ovat tehty metsänomistajien ja heitä palvelevien ammattilaisten käyttöön ja sisältävät ohjeita monipuoliseen metsien käsittelyyn. Suosituksia myös uudistetaan säännöllisesti muun muassa uuden tutkimustiedon pohjalta.
Elokapinan mukaan metsätaloudessa toimivat ovat taitavia viherpesijöitä väittäessään, että nyt tehdään maailman parasta metsätaloutta, vaikka kyse on samasta tehometsätaloudesta kuin aiemminkin. Siksi esim. Kemin sellutehdasta ei sanota sellutehtaaksi vaan biotuotetehtaaksi.
Ilkka Hämälä:
– Viherpesu on vaarallinen tauti. Kun jotain sanotaan, sen pitää pohjata totuuteen. Biotuotetehdas on itse keksimäni nimitys ja se kuvaa nykyaikaista tehdasta kokonaisuutena. Sellutehdas on tietenkin sen ydin.
Elokapinan mukaan metsäteollisuudessa painavat enemmän raha kuin sosiaaliset tai ekologiset arvot.
Ilkka Hämälä:
– Sosiaalisten ja ekologisten arvojen täytyy olla tasapainossa talouden kanssa.
Elokapinan mukaan Aalistunturin puita on keitetty selluksi Kemissä.
Ilkka Hämälä:
– Olemme Aalistunturin lähellä hakkuita tehneen Metsähallituksen iso asiakas. Kun Aalistunturilla osoitettiin mieltä, niin selvitimme heti, missä hakkuita tehdään. Saimme vastauksen, että niitä tehdään talousmetsässä. On siis todennäköistä, että sieltä kaadettuja puita on keitetty selluksi Kemissä.