Hyppää sisältöön

Helsinkiin iskee pian Suomen pahin työvoimapula – näihin kuuteen ammattiin tarvitaan eniten tekijöitä

Helsingissä jää lähivuosina eläkkeelle tuhansia hoitajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja lääkäreitä. Pääkaupungissa pula ammattilaisista on vaikeampi kuin muualla Suomessa, koska työntekijöitä tarvitaan paljon.

Katso, kuinka monta hoitajaa Helsinkiin tarvitaan lähivuosina. Eläköitymisiä paikkaamaan tarvitaan moninkertainen määrä ammattilaisia, koska väestö ikääntyy ja Helsinki kasvaa. Video: Ronnie Holmberg / Yle
Elina Jämsén
Avaa Yle-sovelluksessa

Tuhansia uusia työntekijöitä tarvittaisiin nopeasti hoitamaan ja opettamaan lapsia, auttamaan ikäihmisiä ja hoitamaan sairaita.

Viime aikoina on pohdittu erityisesti sitä, miten pääkaupunkiin saataisiin houkuteltua matalapalkka-alan työntekijöitä, kun asuminen kallistuu ja asumistukia leikataan.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä tarvitaan lähiaikoina Helsinkiin lisää tuhansia, ellei jopa kymmeniätuhansia, jotta kaupunki saa hoidettua kriittiset tehtävänsä.

Neljäsosa pääkaupungin sote-alan ammattilaisista jää eläkkeelle lähivuosien aikana.

Kunta-alan työeläkevakuuttaja Kevan laskelmien mukaan 2 000 sairaanhoitajaa jää seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle Helsingissä.

Helsingin kaupungin tutkijat laskevat, että todellisuudessa pelkästään sairaanhoitajia tarvitaan kaupunkiin kuitenkin paljon enemmän. Kymmenen vuoden sisällä töitä olisi tarjolla 3 000 sairaanhoitajalle. Vuoteen 2040 mennessä heitä tarvittaisiin kaksinkertainen määrä, jopa 6 000.

Tämä johtuu siitä, että väestö ikääntyy ja samalla palvelujen tarve kasvaa.

Myös voimakas muuttoliike pääkaupunkiin ja syntyvyyden ennustettu nousu sekä uudet hoitajamitoitukset vanhustenhoidossa ja varhaiskasvatuksessa lisäävät työntekijöiden tarvetta.

Helsingissä jää lähivuosina eläkkeelle tuhansia hoitajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia, jonka grafiikka kertoo pylväillä.
Koska Helsinki on iso kaupunki, työntekijöiden määrä on valtava. Eläkkkeelle jääviä paikkaamaan tarvitaan tuhansia työntekijötä jo lähivuosina. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Tuhansia työntekijöitä tarvitaan

Vaikka Helsingissä väestö on nuorempaa kuin muualla Suomessa, kaupungin suuren koon vuoksi palveluiden tarvitsijoiden ja sen myötä henkilöstön määrät varsinkin hoitoalalla ovat valtavia.

– Helsingin työntekijäpula korostuu muihin kaupunkeihin verrattuna, sanoo tutkija Hanna Ahtiainen Helsingin kaupunkitietopalveluista.

Pääkaupungin erityispiirteet aiheuttavat omia haasteitaan myös varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Pääkaupunkiseudulla asuu puolet koko maan maahanmuuttajataustaisesta väestöstä.

– Helsingille ominaista on väestön moninaisuus. Se voi asettaa omanlaisia haasteita palveluntarpeeseen, Ahtiainen sanoo.

Toisaalta maahanmuutosta voi olla hyötyä työvoimapulan helpottamiseksi. Ulkomaisen työvoiman palkkaaminen ei kuitenkaan käy käden käänteessä.

– Se voi vaatia suomen kielen opettelua tai koulutuksen harmonisoimista. Monissa ammattiryhmissä on tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia, joita ulkomainen tutkinto ei välttämättä suoraan täytä.

Asumisen kalleus pahentaa työvoimapulaa

Helsingin työvoimapulaa pahentaa myös asumisen kalleus. Matalapalkka-alojen työntekijöitä voi olla vaikea saada töihin Helsinkiin.

– Työvoimapulassa Helsinkiä koskettaa erityisesti kohtuuhintaisen asumisen vähäisyys. Se on haaste jo nyt, Ahtiainen sanoo.

Helsingin kaupunkitietopalvelun mukaan vain viidennes asuntokunnista asuu kohtuuhintaisesti, jos mittarina käytetään sitä, että asumiseen saisi mennä korkeintaan 40 prosenttia tuloista.

– Se on aika vähän, kun Helsinki kilpailee työntekijöistä seutukunnan muiden kuntien kanssa.

Lapsia ei voi hoitaa etänä, ja aamu- ja yövuoroihin on päästävä ajallaan.

– Näissä pula-ammateissa työt ovat lähtökohtaisesti läsnätöitä, joten on oleellista, että koti sijaitsee järkevän matkan päässä työpaikasta, Ahtiainen sanoo.

Se tarkoittaa, että ihmisten pitäisi pystyä asumaan Helsingissä tai jossakin lähellä.

Miten houkutella juuri Helsinkiin?

Ahtiaisen mukaan pian pitäisi etsiä keinoja siihen, miten juuri Helsinkiin saadaan houkuteltua työntekijöitä.

Hän peräänkuuluttaa pysyviä ratkaisuja pulasta kärsivien alojen kouluttamiseen, vaikka koulutettujen työntekijöiden määrä näkyykin viipeellä työmarkkinoilla.

Tähän asti koulutuspaikkoja ei ole lisätty vastaamaan kasvukeskusten väestön tarpeita, hän sanoo.

Pula-aloilla täytyisi huolehtia palkkauksesta, hyvästä johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Ahtiainen ehdottaa, että työpaikoilla pohdittaisiin entistä enemmän myös eläköityneiden hyödyntämistä osa-aikatöissä.

– Veto- ja pitovoiman täytyvät olla sellaisia, että ammatit houkuttelevat työntekijöitä ja että työntekijät pysyvät töissä, eivätkä irtisanoudu, ja ettei tule ennenaikaisia eläköitymisiä.

Ahtiainen muistuttaa, että samoista työntekijöistä kilpailevat muutkin.

– Koska Helsinki kilpailee työntekijöistä muiden kaupunkien ja maiden kanssa, meidän pitäisi ratkaista se, mitkä ovat sellaisia houkuttimia, miksi juuri Helsinkiin haluttaisiin tulla.

Voit keskustalla aiheesta maanantaihin 2.10. kello 23:een saakka.

Suosittelemme