Keskusta nimesi omaksi presidenttiehdokkaakseen valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivän Olli Rehnin.
Rehn on ensimmäinen valitsijayhdistyksen ehdokas, joka on kertonut saaneensa kasaan ehdokkuuteen tarvittavat 20 000 kannattajakorttia.
Ylen syyskuun presidenttikyselyssä Rehn sijoittui kolmanneksi Pekka Haaviston (vihr.) ja Alexander Stubbin (kok.) jälkeen.
40-vuotisen uransa aikana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on hyppinyt tehtävästä toiseen ja sahannut Helsingin ja Brysselin välillä.
Tässä artikkelissa käymme läpi Rehnin uran olennaisimmat hetket.
Futiskentän laidalta presidenttiehdokkaaksi
Olli Rehn varttui Mikkelissä, jossa hänen vanhempansa pitivät autokauppaa. Siellä hän oppi politiikassa tarvittavat neuvottelutaidot. 12-vuotiaana nuorimies pääsi myyntitiskin taakse vääntämään asiakkaiden kanssa varaosien hinnoista.
Vapaa-aika kului nurmikentillä. Parikymppisenä Rehn pelasi SM-tasolla Mikkelin Palloilijoiden riveissä.
Rakkaus jalkapalloon on säilynyt koko elämän ajan. 61-vuotias Rehn kertoo Apulle pelaavansa edelleen hyökkääjän paikkaa kahdessa eri joukkueessa.
Futiskentän laidalta Rehn myös ilmoittautui mukaan presidenttikisaan.
Politiikan pätkätyöläinen
Vuonna 1990 Rehn oli vastavalmistunut valtiotieteiden maisteri ja hänet hyväksyttiin arvostettuun Oxfordin yliopistoon kirjoittamaan väitöskirjaa.
Jatko-opintoja häiritsi kuitenkin se, että riittävän moni helsinkiläinen halusi hänet kansanedustajaksi vuoden 1991 vaaleissa, Rehn kirjoittaa kirjassaan Kuilun partaalla (2019).
Ennen eduskuntaa 28-vuotias Rehn oli jo ehtinyt johtaa Nuoren Keskustan Liittoa eli nykyisiä Keskustanuoria ja toimia keskustan varapuheenjohtajana.
Rehn ei kuitenkaan ehtinyt istua ensimmäistä kauttaan loppuun, sillä eduskunnalla oli hänen varalleen muita suunnitelmia.
Vuonna 1994 Suomi oli liittymässä Euroopan Unioniin ja Suomi tarvitsi nopealla aikataululla omat euroedustajansa. Niinpä heti seuraavana vuonna eduskunta lähetti Rehnin Brysseliin.
Sillä välin, kun europarlamentaarikko ajoi Suomen asioita Brysselissä, eduskuntaan nousi toinen Rehn, Ollin äiti Vuokko Rehn (kesk.)
Poika Rehn ehti istua europarlamentissa vain vuoden. Rehn tippui parlamentista Suomen ensimmäisissä eurovaaleissa 1996.
Samana vuonna Rehn sai väitöskirjansa valmiiksi ja väitteli filosofian tohtoriksi.
Brysselin kone vei takaisin EU-politiikkaan
Rehn ei kuitenkaan pysynyt kauaa pois Brysselistä. Vuonna 1998 hän aloitti komissaari Erkki Liikasen (sd.) kabinettipäällikkönä.
Vuonna 2002 keskusta tarvitsi uuden puheenjohtajan. Rehn ilmoittautui kisaan, mutta puolueen johtoon nousi Anneli Jäätteenmäki. Tappio oli Rehnille jo toinen peräkkäinen.
Seuraavana vuonna Rehn suunnitteli hakevansa uudelleen eduskuntaan. Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi, sillä Rehn asettui puolustamaan ystäväänsä Alpo Rusia, jota syytettiin perättömästi vakoilusta.
Rehn kirjoitti vuonna 2019 julkaistussa kirjassaan olleensa vakoilukohun jäljiltä persona non grata ja poliittinen ruumis.
Rehn jäähdytteli tapahtunutta Helsingin yliopistolla valtio-opin professorin virassa, kunnes pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) nappasi Rehnin poliittiseksi erityisavustajakseen.
Siinäkään pestissä Rehn ei ehtinyt olla kauaa. Vuonna 2004 hänestä tuli EU-komissaari.
Kreikan tunnetuin suomalainen
Rehnin ura komissaarina kesti kymmenen vuotta. Sinä aikana hän vastasi aluksi EU:n laajentumisasioista ja myöhemmin talous- ja raha-asioista.
Talous- ja raha-asioiden komissaarina Rehn joutui myrskyn silmään hoitaessaan eurokriisiä. Kreikka oli vararikon partaalla ja euroalue vaarassa hajota.
Kriisi teki Rehnistä Kreikan tunnetuimman suomalaisen. Savolainen oli tuttu näky kreikkalaisten olohuoneissa kommentoimassa, kuinka vakavia seurauksia Kreikan maksukyvyttömyys toisi kaikille euromaille.
Rehn on kertonut, että Ateenassa oli vaikeaa pitää kokousta, koska ”mielenosoittajien meteli oli niin kovaa”.
Uuteen nousuun
Vuonna 2014 Rehn pyrki toisen kerran europarlamenttiin. Tällä kertaa paremmalla menestyksellä. Rehn nousi vaaleissa keskustan äänikuninkaaksi 70 000 äänellä.
Mutta jo vuoden päästä Rehn halusi takaisin Suomeen ja asettui ehdolle eduskuntavaaleissa. Silloinen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) moitti Rehniä ja muita eduskuntaan pyrkiviä vastavalittuja europarlamentaarikkoja vaalishoppailusta.
Rehn tuli valituksi eduskuntaan ja Juha Sipilä (kesk.) nimitti hänet elinkeinoministeriksi.
Elinkeinoministeri oli heti hankalien päätösten edessä. Fennovoiman ydinvoimalan taustalla hääri venäläisrahoitteinen yritys ja koko hankkeen kohtaloa piti punnita uudelleen.
Brysselistä käsin Rehn oli vastustanut voimalahanketta. Ministerinä kanta muuttui. Jos tosiasiat muuttuvat, niin voin muuttaa kantaani, Rehn perusteli tuolloin.
Elinkeinoministerin pestissä Rehn toimi vain reilun vuoden ajan, sillä vuonna 2016 Rehn valittiin Suomen Pankin johtokuntaan.
Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2018, tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti Rehnin Suomen Pankin pääjohtajaksi.
Nyt Rehn tähtää nimittäjänsä, Sauli Niinistön, paikalle.
Asiansa osaava harmaa älykkö
Asiallinen on Rehnin mielestä suomen kielen kaunein adjektiivi.
Sana kuvaa hyvin myös Rehniä itseään. Konkaripoliitikkoa pidetään liberaalina älykkönä, kunnollisena, asiansa osaavana. Mutta myös harmaana, virkamiesmäisenä ja tylsänä.
Rehn kertoi Helsingin Sanomissa miettivänsä aina, miltä puhe näyttää painettuna. Sen takia puhe saattaa kuulostaa puuduttavalta, hän selittää.
Joskus asialliselle Rehnille tapahtuu lipsahduksia.
Elokuussa Rehn osallistui presidenttitenttiin ja vitsaili olevansa albiino.
Tällä Rehn viittasi harmaisiin hiuksiinsa. Suomen albinismiyhdistyksen mielestä vitsi oli mauton, ja Rehn pahoitteli.