Kaustisen Salonkylässä pellolle levitetään kipsiä kahden traktorin voimin. Maatilayrittäjä Kari Rauma seuraa pellon reunalla.
– Pitää kokeilla kaikkea uutta, jos tällä olisi positiivinen vaikutus ympäristöön, sanoo Rauma.
Rauman tilalla on 120 hehtaaria peltoa, joista kuusikymmentä saa kipsikäsittelyn.
Kipsi-hankkeen tarkoitus on antaa valuma-alueilla oleville 100 000 peltohehtaarille kipsikäsittely. Varsinais-Suomen ely-keskus koordinoi vuonna 2022 alkanutta hanketta.
– Viljelijät ovat ottaneet hankkeen vastaan erittäin hyvin. Se on ylittänyt meidän odotukset. Hakijoita on ollut enemmän, kuin on pystytty toimittamaan, kertoo asiantuntija Mats Willner.
Kipsikäsittelyä haetaan ely-keskukselta ja se on viljelijöille ilmainen. Haku aukeaa uudelleen lähipäivänä, ja kipsikäsittely on mahdollista saada vielä ensi kesäksi jos täyttää hakemusehdot.
Kipsin käytössä hyvä hinta–laatusuhde
Kipsikäsittelyllä pyritään vähentämään valuma-alueilta tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta.
– Tutkimuksissa on saatu noin 50 prosentin vähennys fosfori- ja kiintoaineskuormaan, kertoo Willner.
Hankkeen rahoituksesta 15 miljoonaa tulee EU:n elpymisvaroista, loput on kansallista rahoitusta.
– Kipsikäsittely on hinta–laatusuhteeltaan tehokas keino, ja siitä syystä hanke on valikoitunut toteutettavaksi, sanoo Willner.
Kipsikäsittely on vain yksi toimenpide muiden joukossa, eikä se vähennä muiden vesiensuojelutoimien tarpeellisuutta.
Maan kasvukunto ja peltojen vesitalous on pidettävä kunnossa käyttämällä muita ratkaisuja.
– Ravinteiden valumista voidaan ehkäistä myös kosteikoilla ja tulvatasanteilla. Näiden fyysisten rakenteiden lisäksi toimivat myös erilaiset maanparannusaineet kuten rakennekalkki sekä maanparannus, kertoo Mats Willner.
Hankkeella tehdään kipsin käyttöä tutummaksi, mutta vaikutus merialueeseen on pieni.
– Ei tällä meriä pelasteta, mutta saadaan lisää aikaa, sanoo Mats Willner.
Vesiensuojelulla merille parempaa vointia
Vesiensuojelun tehostamisen ohjelman tarkoituksena on saada merialueet parempaan kuntoon, sanoo ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Johanna Helkimo.
– Kipsi-hanke on yksi nopea keino vähentää valumia.
Kipsin levitys otettiin Helkimon mukaan ohjelmaan siksi, että fosforin valumiin voidaan vaikuttaa nopeasti. Tutkimukset osoittavat kipsin voivan jopa puolittaa valumat.
– Tämä hyödyttää myös viljelijöitä, kun pelloilta ei valu lannoitteita, vaan ne jäävät kasvien käyttöön, kertoo Helkimo.
Tarvetta toimille on kaikilla merialueilla
Merialueiden palautuminen vuosikymmenten takaiseen kuntoon on haasteellista, sillä ilmasto on Helkimon mukaan asettanut uudet haasteet.
– Talvet ovat pidempiä ja meret lämpimämpiä. Ravinteiden valuminen jatkuu paikoittain läpi talven. Paluuta entiseen ei ole. Meitä sitoo vesien ja merenhoidon tavoitteet saada meret ja vesistöt hyvään kuntoon, mutta se on haasteellista, sanoo Helkimo.
Saaristomeri on tällä hetkellä heikommassa kunnossa kuin Perämeri ja Merenkurkku, mutta kaikilla alueilla on tarvetta toimille, eikä tavoitteita ole saavutettu.
Viime hallituskauden vesiensuojelun tehostamisen ohjelman rahoitukset loppuvat vuonna 2025, mutta Marinin hallituskaudella tehty Saaristomeri-ohjelma jatkuu maatalouden osalta.
Uudella hallituksellakin on ohjelmassa vesiensuojelua erityisesti Saaristomerellä. Rannikkoalueiden kipsilevitykseen käytetään myös elpymis- ja palautumisvälineen tukea.
– Tarkoitus on saada Itämeri pois Itämeren suojelukomission HELCOMin hot spot-listalta, kertoo Helkimo.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 27. syyskuuta kello 23 asti.