Hyppää sisältöön

Poikkeuksellinen lämpö on viivästyttänyt lintujen syysmuuttoa jopa kahdella viikolla, mutta se ei lannista bongareita

Eteläinen lämmin ilmavirtaus ja ravinnon hyvä saatavuus hidastavat lintujen lähtöä kohti etelää.

Lintuasiantuntija Jari Markkulan mukaan muutto on tosin myöhässä, sillä lämpimät säät pidättelevät lintuja vielä Suomessa. Video: Kalle Purhonen / Yle
Stella Hag,
Minna Kaipainen

Poikkeuksellisen lämmin syksy on vaikuttanut muuttolintujen käyttäytymiseen.

Korkeat lämpötilat, etelänpuoleinen tuuli sekä pohjoisen kylmäpurkauksen puute ovat myöhästyttäneet lintujen syysmuutoa jopa kahdella viikolla.

Lintutieteilijä Jari Markkula viettää kuluvaa syyspäivää auringonpaisteessa lintulavalla Talniemessä, Virolahdella.

Hänen mukaansa olennaista muuton viivästymisen kannalta on se, että linnuille on saatavilla ravintoa. Kun maa on sula, löytyy mullasta toukkia ja muita hyönteisiä lintujen syötäväksi.

Toisaalta linnuilla on myös sisäinen kello. Sen ja päivän pituuden perusteella ne arvioivat, milloin on aika muuttaa.

Lintuasiantuntija Jari Markkula
Lintuasiantuntija Jari Markkula kummastelee syyskuun puolen välin shortsikelejä. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Sääolosuhteiden vaikutukset ovat Markkulan mukaan suurimmat niille lajeille, jotka muuttavat syksyisin. Pohjoinen kylmä ilma ei vielä pakota niitä lähtemään, ja toisaalta nykyisillä olinpaikoilla on toistaiseksi tarpeeksi lämmin olla.

– Linnut aistivat, että reitillä olisi vastatuuli, jos ne lähtisivät kohti etelää. Vastatuuleen lentämiseen menee turhaa energiaa.

Monia lajeja on liikkeellä syys-lokakuussa

Vaikka lintujen muutto on myöhässä, syyskuun loppu on oivaa aikaa havaita eri lajeja. Tähän mennessä Markkula on havainnut Virolahdella lintuja västäräkeistä jalohaikaroihin. Hän odottaa alueelle myös suurta hanhiparvea.

– Hanhet tulevat kun koillisen ja pohjoisen virtaukset viilentävät ilmaa, maa alkaa jäätyä eikä ole enää ruohoa, heinää tai sammalta. Sitten kun linnut eivät enää jaksa kaivaa maasta syötävää, niille tulee lähtö kohti etelää.

Kaksi jalohaikaraa lentämässä kosteikon yllä.
Virolahdella on syksyisin muun muassa Jalohaikaroita. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Pakkaset vaikuttavat Markkulan mukaan enemmän hyönteisiä syöviin lintuihin kuin petolintuihin. Kun hanhien päämuutto alkaa olla ohi, haukkalajeja voi vielä nähdä lokakuun puolen välin jälkeen.

Lintuharrastaja pyhtääläinen Paula Hopeasaari on nähnyt Virolahdella muun muassa sinisuohaukkoja ja ruskohaukkoja. Yhteensä päivällä havaittujen lajien määrä on noin 26 siitäkin huolimatta, että keli ei ole havainnoinnille kaikkein otollisin.

– Tämä etelän lämmin tuuli on vähän väärä. Se työntää lintuja enemmän pohjoiseen kuin tänne etelään.

Lintuharrastaja Paula Hopeasaari katsomassa lintuja.
Pyhtääläinen Paula Hopeasaari on harrastanut lintubongausta lapsesta asti. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Oiva paikka lajeille ja harrastajille

Virolahti on niin linnuille kuin muullekin lajistolle tärkeä luontoarvojensa puolesta. Lisäksi se sijaitsee suoraan monen muuttolinnun kulkureitillä.

– Tämä on Suomen kaakkoisin kulma. Etenkin arktisten lintujen keväinen muutto on parhaiten havaittavissa kaakossa, lintuasiantuntija Jari Markkula kertoo.

Alue on myös monelle lintuharrastajalle hyvin merkityksellinen. Esimerkiksi Markkulalle se koitui niin rakkaaksi, että hän osti Virolahdelta itselleen vapaa-ajan asunnon.

– Olen täällä nykyään ehkä vähän enemmän kuin kotona Helsingissä. Lintujen havainnoinnista on tullut ympärivuotinen harrastus ja täällä Virolahdella on tosi kivaa, hyvä tunnelma ja paljon ihmisiä.

Lintuharrastajia kiikaroimassa lintuja.
Talniemessä sijaitsevalle Akateemikko Ilkka Hanskin lintulavalle on kokoontunut usea lintuharrastaja. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Suosittelemme