Petteri Orpon (kok.) hallitus on toistuvasti perustellut hallitusohjelmaan kirjattuja uudistushankkeita sillä, että niiden avulla pyritään ohjaamaan Suomen työmarkkinoita lähemmäs ”pohjoismaista tasoa”.
Palkansaajajärjestöissä hallituksen suunnitelmia on kritisoitu rusinoiden noukkimiseksi pullasta, sillä hallitusohjelman kirjaukset hyödyttäisivät järjestöjen mukaan vain työnantajaa.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) työmarkkinapäällikön Rami Lindströmin mukaan ei ylipäänsä ole mitään yhteispohjoismaista käytäntöä. Työmarkkinoiden perusperiaatteet ovat kyllä Pohjoismaissa samankaltaisia, mutta yksityiskohdissa on vaihtelua.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti myös työntekijän irtisanomista aiotaan helpottaa. Työministeri Arto Satonen (kok.) on viitannut Ruotsissa ja Tanskassa tehtyihin työelämämuutoksiin.
Tanskassa irtisanominen on helpompaa kuin Suomessa, mutta toisaalta työntekijä saa viranomaisten ja työttömyyskassojen tukea heti työttömäksi jäätyään.
– Jos jossain toisessa maassa esimerkiksi työsuhdeturva on heikompi, niin vastapainona sosiaaliturva ja työttömyysturva ovat parempia, Lindström sanoo.
Kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta on samaa mieltä.
– Esimerkiksi Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna huomattavasti alhaisempi ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso, Jäntti sanoo.
Jäntti huomauttaa, ettei hallitus ole nostamassa ansiosidonnaista pohjoismaiselle tasolle.
Jäntti on ollut aikoinaan perustamassa vasemmistoliittoa.
Poliittisia lakkoja rajoitetaan muualla
”Työrauhan parantamiseksi” hallitus aikoo rajata poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä korkeintaan yhteen vuorokauteen ”pohjoismaisen käytännön mukaisesti”.
Poliittinen lakko tarkoittaa lakkoa, jolla ei pyritä vaikuttamaan työehtosopimukseen vaan esimerkiksi poliittisiin päätöksiin.
Lindströmin mukaan tällaista pohjoismaista käytäntöä poliittisen työtaistelun pituudelle ei ole. Hän uskoo, että tällä viitataan Ruotsiin, vaikka sielläkään ei ole laissa määrätty sitä, kuinka kauan poliittinen työtaistelutoimi saa kestää.
– Siellä on oikeuskäytännössä todettu, että 24 tunnin poliittinen työtaistelu ei ole liian pitkä vaan sallittu, Lindström sanoo.
Tästä on Lindströmin mukaan kääntäen tulkittu siten, että työtaisteluoikeus olisi rajattu vuorokauteen.
Työnantajien etujärjestön Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasiainjohtaja Markus Äimälän mielestä Lindströmin tulkinta on väärä. Vaikka mitään täsmällistä rajaa poliittisen työtaistelun kestolle ei Ruotsissa ole, siellä on nimenomaan sallittu lyhytkestoiset poliittiset työtaistelut, hän sanoo.
– Meillä poliittinen työtaistelu on tällä hetkellä täysin rajoittamaton, Äimälä sanoo.
Hänen mielestään hallitusohjelman kirjaus on hyvin linjassa sen kanssa, millainen järjestelmä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on.
Näin tutkimusjohtaja selittäisi ”pohjoismaisen mallia”
Suomen työmarkkinajärjestelmä kehittyy pikkuhiljaa, eivätkä nyt tehtävät muutokset ole hirvittävän radikaaleja, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen arvioi.
Etla on talouden tutkimus- ja ennustelaitos, jota ylläpitävään kannatusyhdistykseen myös EK kuuluu.
Suomi vain seuraa Kauhasen mukaan perästä sitä, mitä Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tehtiin jo 1990-luvulla ja viimeistään 2000-luvun alussa.
”Pohjoismainen malli” tarkoittaa Kauhasen mukaan esimerkiksi tätä: Tanskassa työntekijöiden palkoista tai vähintäänkin palkankorotusten kohdentamisesta sovitaan paljolti yrityskohtaisesti.
– Suomessa näin on tehty huomattavasti vähemmän, mutta tähän ollaan ehkä pikkuhiljaa meilläkin menossa.
Mallin taustalla on vientivetoisuus, joka tarkoittaa Kauhasen sanoin sitä, että vientisektori asettaa raamit, joiden puitteissa vaikkapa palkoista neuvotellaan. Hän sanoo vientivetoisuuden olevan osa kaikkia muita Pohjoismaita.
Työntekijäjärjestöjen heittämää rusinat pullasta -väitettä Kauhanen ei allekirjoita.
Vaikka Pohjoismaat ovat usein lähellä toisiaan, maiden järjestelmät lähtien lainsäädännöstä poikkeavat toisistaa hyvinkin paljon, hän sanoo.
– Ei ole mahdollista tai mielekästä tuoda jostain maasta kokonaista järjestelmää, vaan nyt on ideana se, että katsotaan yleisiä periaatteita, miten muissa maissa toimitaan, Kauhanen toteaa.
– Muissa Pohjoismaissa työmarkkinajärjestöt ovat sopineet keskenään siitä, millainen työehtosopimusmalli on. Suomessa tähän ei ole vielä pystytty.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23.9. kello 23:een saakka.
Kuuntele myös Uutispodcastin jakso työtaisteluista 22. elokuuta:
