Palosaari on vaasalaisena asuinalueena kiinnostava pitkän merellisen ja teollisen historiansa ansiota.
Nykyisen Sundin rannat olivat Vaasan tärkein satamapaikka jo 1700-luvulla ja Puuvillatehdas oli koko maan sen ajan suurimpia työnantajia.
Vaikka tehdasta ei enää olekaan, ovat yliopisto ja muut korkeakoulut tuoneet alueelle elämää ja energiaa.
Vanhana työläiskaupunginosana Palosaarella olisi potentiaalia olla kiinnostava ja vetovoimainen alue. Kun kyse on kulttuurihistoriallisestikin arvokkaista teollisuus- ja ranta-alueista, ei ole samantekevää, miten aluetta kehitetään, sanoo tutkija Peter Ehrström.
Ehrstöm on valtiotieteen maisteri sekä Åbo Akademin tutkimuspäällikkö ja myös kaupunkipolitiikan dosentti Vaasan yliopistosta.
Nyt jo vuosikymmeniä jatkunut vitkuttelu Palosaaren vanhojen teollisuusalueiden eli Mansikkasaaren, Rahkolan ja saippuatehtaan suunnittelussa ja kaavoituksessa on Ehrströmin mukaan pysäyttänyt alueen kehittymisen, ja se vaikuttaa jo alueen imagoon.
Ehrström pohti näitä teemoja pohti jo 13 vuotta sitten valmistuneessa väitöskirjassaan. Hän on tutkinut kaupunkitiedettä ja kehitystä myös muualla Suomessa ja maailmalla.
Ehrström eli lapsuutensa ensimmäisiä vuosia Palosaarella. Hän on myös koonnut kaupunginosasta historiikin. Sen jälkeen syntyi vielä väitöskirja, jossa hän pohti muun muassa Palosaaren kehitystä.
Peter Ehrstöm kertoo Antti Haaviston haastattelussa ajatuksiaaan ja muistelee myös, miten hän ajautui aikanaan tutkimaan juuri Palosaarta.
Ylen Lähiöviikoilla ollaan tällä viikolla maanantaista perjantaihin Vaasan Palosaarella. Yle tekee sisältöjä kymmenestä eri kaupunginosasta ympäri Suomea elo-, syys- ja lokakuun 2023 aikana. Lue lisää täältä.