SAK:n alaiset jäsenliitot kertoivat torstaina aloittavansa poliittiset mielenilmaukset hallituksen toimia vastaan. Ensimmäinen mielenilmauspäivä on ensi viikon tiistai.
SAK:n mukaan luvassa on ulosmarsseja, erilaisia protesteja ja mielenilmauksia.
Mitä työntekijän kannattaa ottaa huomioon, jos omalla työpaikalla alkaa työtaistelutoimet? Koostimme tähän juttuun kuusi keskeistä asiaa.
1. Mitä katsotaan työtaistelutoimiksi?
Työtaistelutoimia ovat esimerkiksi ulosmarssi, ylityö- ja vuoronvaihtokielto, hakukielto, saarto tai lakko.
Poliittisten työtaistelutoimien tarkoituksena on vaikuttaa poliittisiin päämääriin. SAK:n työtaistelutoimilla vastustetaan hallituksen suunnittelemia leikkauksia.
Esimerkiksi Teollisuusliitto on kertonut tunnin mittaisista ulosmarsseista ensi viikon tiistaina tietyillä työpaikoilla Oulun ja Lapin vaalipiireissä. Myös Sähköliitto on ilmoittanut tunnin mittaisista työnseisauksista.
2. Työpaikallani ilmoitetaan työtaistelutoimista. Miten toimin?
Työtaistelutoimista ilmoittaa ammattiliitto. Jos kyseessä on esimerkiksi lakko, siitä annetaan etukäteen lakkovaroitus, jossa kerrotaan, mitä työpaikkoja ja -tehtäviä se koskee.
Tarkemmat tiedot ja toimintaohjeet voit tarkistaa työpaikkasi luottamusmieheltä. Myös liittojen verkkosivuilta ja somekanavilta löytyy ohjeita.
Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, on syytä toimia liiton ohjeen mukaan, sanoo työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
Hänen mukaansa esimerkiksi lyhytaikaisen työnseisauksen kohdalla kannattaa tarkistaa, mitä sen aikana voi tehdä, eli pitääkö pysyä työpaikalla vai voiko lähteä pois.
3. En kuulu liittoon. Voinko silti osallistua työtaisteluun?
Jos liiton työehtosopimus koskee myös järjestäytymätöntä työntekijää, eli liittoon kuulumatonta työntekijää, hänellä on oikeus osallistua työtaistelutoimiin, sanoo Koskinen.
Työnantaja ei pysty toimimaan hänen suhteensa eri tavalla kuin liittoon kuuluvan työntekijän kanssa.
4. Kuulun liittoon, mutta en haluaisi osallistua työtaistelutoimiin. Onko se sallittua?
Liitto ei voi pakottaa jäseniään työtaisteluun. Töihin saa siis mennä.
Koskisen mukaan erottaminen liitosta on mahdollista, jos kieltäytyy työtaistelutoimista, mutta hän ei usko sen olevan yleistä.
Esimerkiksi työntekijäjärjestö JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) sivuilla kuitenkin todetaan, että työpaikan luottamusmiehen tehtävänä on varmistaa, että ammattiliiton jäsenet toimivat saamansa ohjeistuksen mukaisesti eivätkä tee lakonalaista työtä.
Työnseisauksen aikana lakkovahdit, jotka työpaikoilla valvovat lakon toteutumista, saattavat puuttua sanallisesti tilanteeseen ja antaa mahdollisesti ohjeita, sanoo Koskinen. Lakkovahdit kehottavat esimerkiksi työntekijöitä poistumaan työpaikalta ja olemaan tekemättä työtä.
5. Mistä saan rahaa työtaistelun aikana ja kuinka paljon?
Esimerkiksi työnseisauksen aikana työntekijän palkka jää saamatta. Ammattiliitto voi maksaa lakon ajalta liittoon kuuluvalle työntekijälle korvauksen.
Esimerkiksi Ammattiliitto Pro ohjeistaa verkkosivuillaan, että liiton hallitus päättää erikseen jokaisen työtaistelun kohdalla mahdollisesta korvauksesta.
6. Voiko työnantaja rankaista, jos osallistun työtaistelutoimiin?
Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa työnantajalle, että hän osallistuu liiton päättämiin työtaistelutoimiin. Lailliseen työtaistelutoimeen osallistumisesta ei koidu seuraamuksia yksilöille tai järjestöille, sanoo Koskinen.
Poliittisia työtaisteluja ei ole kielletty tällä hetkellä laissa.
Juttua varten on haastateltu työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskista sekä kerätty tietoa ammattiliittojen sivuilta. Voit keskustella aiheesta 23.9. kello 23:een saakka.
SAK kertoi työtaistelutoimista torstaina. Katso video: