Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla esityksen, joka vauhdittaa kaivostoimintaa Euroopassa. Nyt Saimaalla pelätään, että se lisää kaivostoimintaa Saimaan alueella.
Saimaa ilman kaivoksia ry:n puheenjohtaja Miisa Mink on huolissaan, että EU-parlamentin päätöksen myötä ympäristönäkökulmat ohitetaan kaivoslupia myönnettäessä.
– Jos EU katsoo, että on EU-tasolla tärkeää saada malmit, silloin voidaan heikentää esimerkiksi Natura-suojelua ja vesistönsuojelua. Voidaan katsoa sormien läpi jopa EU:n omaa ympäristölainsäädäntöä, Mink arvioi.
EU yrittää vähentää Kiina-riippuvuutta esimerkiksi sähköautojen ja tuulivoimaloiden vaatimien niin sanottujen strategisten metallien suhteen. Minkin mukaan myös Saimaan alueelle kohdistuu painetta, sillä seudulla on akkumineraaleja.
Savonlinnassa tänään käynnistyneillä kaivoskriittisillä päivillä keskustellaan muun muassa EU-parlamentin päätöksen merkityksestä Saimaalle.
Savonlinnan kaupunki julkaisi tapahtumassa kannanoton, jossa vaaditaan Saimaan alueen jättämistä malmikaivostoiminnan ulkopuolelle.
Julistuksessa ovat mukana mukana lähes kaikki Etelä-Savon kunnat, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Etelä-Karjalasta Parikkala ja Taipalsaari sekä Pohjois-Savosta Joroinen, Varkaus ja Rautalampi.
Julistus lähetetään elinkeinoministeri Wille Rydmanille (ps.) sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäselle (kok.).
Suurin osa malminetsintäluvista raukeaa
Saimaan seudulla ei tällä hetkellä ole malmikaivoksia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan alueella on voimassa viisi malminetsintälupaa: kaksi Etelä-Savossa Savonlinnan–Enonkosken alueella ja Pohjois-Karjalassa Hammaslahdella kolme.
Suomessa kaivostoiminnan luvista ja valvonnasta vastaa Tukes. Ympäristölupia valvoo puolestaan alueen ely-keskus.
Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalon mukaan suurin osa malminetsintäluvista raukeaa eikä niistä seuraa lupahakemusta kaivoksen perustamiseen. Hänen mukaansa kaivokset tekevät usein malminetsintää yli 20 vuotta ennen kuin hakevat kaivoslupaa.
Keskitalon mukaan Suomessa 85 prosenttia malminetsinnästä tapahtuu Keski-Lapissa ja loput Itä-Suomessa.
Enonkoskella kaivosjätteitä vielä 30 vuotta myöhemmin
Savonlinnan ja Enonkosken rajalla sijaitsevaa suljettua Laukunkankaan nikkeli-kuparikaivosta käytetään usein esimerkkinä siitä, millaisia ympäristövaikutuksia kaivostoiminnasta voi Saimaan seudulla olla.
Laukunkankaan kaivos oli toiminnassa kymmenisen vuotta 1980-luvulta aina 1990-luvun puoliväliin.
Etelä-Savon ely-keskus on todennut, että Laukunkankaan jätealtaasta päätyy kaivosjätteitä luontoon ja vesistöön yhä lähes 30 vuotta kaivoksen toiminnan päättymisen jälkeen.
Savonlinnan kaupungin ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kertoo, että Laukunkankaan vanha kaivosalue on ollut yksi tekijä siinä, miksi Savonlinna vastustaa malmikaivostoimintaa.
– Me emme halua kaivoksen päästöjä yläpuoliseen Saimaaseen ainakaan, sillä kaupunki valtaosin ottaa juomavetensä sieltä. Tämä on potentiaalinen uhka tietty myös norpille ja kalastukselle sekä muullekin elinkeinolle, mitä täällä Savonlinnassa on, Rautiainen sanoo.
Rautiainen täsmentää, ettei kaupunki vastusta kaikkea kaivostoimintaa. Huolta aiheuttavat malmikaivokset ja niiden rikastusprosessi.
– Niin kuin täällä Laukunkankaalla on käytetty suuria määriä rikkihappoa, jopa miljoonia kuutioita. Niistä pitää päästä eroon, ja ne sitten rikastejätealtaan kautta päästetään luontoon, jossa ne säilyvät kymmeniä tai satoja vuosia muuttumattomana.