Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoo tunnistavansa ammattikorkeakoulujen räjähtäneet hakijamäärät ja valmistelevansa toimia hakemusten laadun parantamiseksi.
Yle uutisoi torstaina ilmiöstä, jossa osa ulkomaalaisista opiskelijoista saattaa käyttää Suomen digitaalisten valintakokeiden järjestelmää hyväkseen. Epäilyksiä on esitetty myös siitä, että Suomen järjestelmää käytetään väärin Schengen-alueelle pääsemiseksi.
Myös ministeriön tietoon on tullut viime vuosina tapauksia, joissa opiskelija ei välttämättä ole paikan vastaanottamisesta huolimatta saapunut Suomeen. Tähän voi ministeriön mukaan olla eri syitä, joista yksi voi liittyä myös siihen, ettei opiskelija ole saanut oleskelulupaa ajoissa ennen opintojen aloittamista.
Toinen mahdollisuus on se, että Suomeen hakeutuisi korkeakouluhaun kautta sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aikomustakaan opiskella, totesi Haaga-Helian erityisasiantuntija Matti Kauppinen Ylelle torstaina.
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen kertoo Ylelle sähköpostitse, että ministeriön tavoitteena on viime vuosina ollut lisätä kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrää ja työllistymistä Suomeen osaajapulaan vastaamiseksi.
Työryhmä koottu
Korhonen kertoo sähköpostissaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vastikään työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella siirtymistä kohti täyskatteellisia lukuvuosimaksuja.
Elokuussa 2023 koottu työryhmä valmistelee myös ehdotuksen lainsäädännöksi, jolla palautettaisiin käyttöön korkeakoulujen hakemusten käsittelymaksut.
– Käsittelymaksuilla pyritään osaltaan edistämään hakemusten laatua, Korhonen sanoo.
Toinen keino tilanteen ratkaisemiseksi liittyy siihen, että korkeakoulun sähköisessä valintakokeessa hakijat voitaisiin tunnistaa luotettavasti prosessin ja palvelujen eri vaiheissa.
– Myös yhteistyötä viranomaisten ja korkeakoulujen välillä on hyvä vahvistaa, Korhonen sanoo.
Suomen systeemi Eurooppaa lepsumpi
Vuonna 2022 voimaan tulleen asetuksen mukaan vieraskieliseen ohjelmaan päässyt opiskelija saa oleskeluluvan koko opintojen ajaksi. Lupa voidaan myöntää myös perheenjäsenille.
Käytäntö poikkeaa eurooppalaisesta linjasta, jossa pääsääntöisesti myönnetään oleskelulupa vuoden määräajalla.
Haaga-Helian erityisasiantuntija Matti Kauppisen mukaan eniten hakijoita tulee Aasiasta ja Afrikasta.