”Hallitus edistää lainvalmistelun laadukasta ja tietoperusteista vaikutusarviointia sekä sääntelykeinojen punnintaa”.
Näin Petteri Orpon (kok.) hallitus julistaa lakien valmistelua koskevat toimintaperiaatteensa Vahva ja välittävä Suomi -ohjelmansa sivulla kahdeksan.
Hallitus vaikuttaa kuitenkin jo sivuuttaneen kesäkuussa painamansa periaatteet, kun sosiaaliturvaleikkauksiin liittyviä budjettilakeja on valmisteltu pikavauhtia.
Syyskuun aikana oikeuskansleri Tuomas Pöysti on yhä uudestaan huomauttanut siitä, että sekä yksittäisten leikkausten että niiden yhteisvaikutusten arviointi on puutteellista.
Esimerkiksi asumistukileikkausten yhteydessä ei oikeuskanslerin mukaan käy ilmi, kuinka paljon ne mahdollisesti lisäävät toimeentulotukea tarvitsevien ihmisten määrää.
Kaiken kaikkeaan asumistukea saavien ja heidän perheenjäsentensä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista on Pöystin mukaan arvioitu hyvin niukasti.
Pöysti on huomauttanut myös, että on ongelmallista, ettei indeksikorotusten jäädyttämisen vaihtoehtoisia keinoja arvioitu riittävästi. Tämä on Pöystin mukaan tärkeää erityisesti esitysluonnoksesta ilmenevän lapsiperheköyhyyden lisääntymisen näkökulmastä.
Tiistaina oikeuskansleri huomautti myös asiantuntijakuulemisten kiireestä. Lyhimmillään aikaa on ollut vain viisi arkipäivää. Asiantuntijalausunnot ja vaikutusarviot limittyvät toisiinsa, sillä ilman asiantuntijoiden arvioita on vaikea hahmottaa vaikutuksia, ja toisin päin.
Ei mennyt niin kuin piti
Hallituksen lakiesitysten valmistelu ei ole ollut laadukasta, toteaa professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.
– Tässä on selkeä esimerkki siitä, ettei ole mennyt niinkuin piti, Keinänen sanoo.
Keinänen on lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professori. Hän painottaa, että juuri vaikutusarviot ovat laadukkaan lainvalmistelun mittari.
Niillä varmistetaan, että kun kansanedustajat säätävät lait, he tekevät päätökset tietoon perustuen, eli ymmärtävät mistä päättävät.
– Kun vaikutusten arvionnit ovat puutteellisia eikä kokonaisvaikutuksia tuoda esille, niin kyllä eduskunnan on vaikea tehdä tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Nyt ei laadukas lainvalmistelu toteudu, Keinänen sanoo.
Keinäsen mukaan myöskään eduskunnan tiedonsaantioikeus ei toteudu. Eduskunnan tiedonsaantioikeus on turvattu perustuslaissa.
Keinänen painottaa, että viime kädessä kyse ei ole vain kansanedustajista vaan avoimesta kansalaiskeskustelusta.
– Kyse on yhtäältä myös sidosryhmien ja kansalaisten mahdollisuudesta valvoa poliittista päätöksentekoa. Tässä tilanteessa se jää vaillinaiseksi.
Kiireen taustalla on osin se, että jos lait halutaan voimaan hallituksen toivomassa aikataulussa eli ensi vuodesta alkaen, niiden on oltava eduskunnan käsittelyssä 9. lokakuuta mennessä.
Aikataulun saa kukin hallitus rakentaa niin kunnianhimoiseksi kuin haluaa.
– Mutta se mikä on (ongelmallista) on, ettei hyvää lainvalmisteluprosessia pystytä noudattamaan, Keinänen sanoo.
STM:n erillismuistio ei riitä
Yle kertoi tiistaina, miten sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on luvannut tekevänsä kuun loppuun mennessä kokoavan muistion, jossa arvioidaan leikkauspäätösten kokonaisvaikutuksia.
Tämä ei ratkaise asiaa, toteavat niin oikeuskansleri Tuomas Pöysti kuin professori Anssi Keinänen. Oikeuskanslerin mukaan vaikutusten arvioinnin tulee olla käytettävissä hallituksen esityksissä, ja siten käytettävissä julkisessa keskustelussa.
Keinäsen mukaan STM:n syyskuun lopun tienoolle lupaama arvio on riittämätön.
– Se tulee auttamatta liian myöhään, jos ajattelee että valiokuntien pitäisi pystyä samassa yhteydessä käsittelemään yksittäisiä esityksiä sekä arvioimaan kokonaisvaikutusta.
Valiokuntavaiheessa on muutenkin myöhäistä alkaa paikkailla hallituksen esityksen lausuntokierroksen puutteita, Keinänen sanoo.
– Ei voi olla niin, että eduskunta vasta valiokuntavaiheessa rupeaa kasaamaan yhteen kokonaisvaikutuksia. Se ei ole eduskunnan tehtävä. Kyllä sen kokonaisarvioinnin pitää valtioneuvoston puolelta tulla.
Myöskään valiokunnan asiantuntijakuulemiset eivät Keinäsen mukaan voi tätä korvata.
– Se on toiveajattelua. Emmekä me voi lainvalmistelua tähän tasoon Suomessa päästää.
Vestman: Arvioimme tätä
Kuinka suuri on nyt riski, että hallituksen esitykset karahtavat perustuslakivaliokuntaan?
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ei ota kantaa nyt, kun esitykset ovat vielä keskeneräiset.
Hän painottaa yleisellä tasolla, että riittävät vaikutusarvionnit perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta kuuluvat olennaisena osana laadukkaaseen lainvalmisteluun.
– Perustuslakivaliokunta joka tapauksessa aikanaan ottaa oman aikansa näiden esitysten arvioimiseen. Valiokunnan arviointiin kuuluu ihan oleellisesti se ovatko vaikutusarvioinnit riittäviä, Vestman lisää.
Tosin valtioneuvosto on aikaisemminkin saanut perustuslakivaliokunnalta eli ”peviltä” huomautuksia vaikutusarviointien puutteista.
– PEV tulee aikanaan kuulemaan perustuslakiasiantuntijoita luonnollisesti myös tästä seikasta, ovatko nämä vaikutusarvioinnit riittävät.
Perustuslakivaliokuntaan on moni laki ennenkin karahtanut, kuten Sanna Marinin (sd.) pääministerikaudella osa ravintoloiden koronarajoituksista ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistuksen valinnanvapauslaki.
Anssi Keinäsen mukaan on mahdollista, että näin käy esimerkiksi jos käy ilmi että lakien kokonaisvaikutukset ovat kohtuuttomia osalle ihmisiä, eikä tätä ole kokonaisuutena tunnistettu lainvalmistelun aikana.