Hyppää sisältöön

Jengirikollisuus on merkittävä ongelma myös Suomessa, myöntää poliisiylijohtaja Kolehmainen

Hallitusohjelman mukaan poliisin budjettia tulisi kohdentaa erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan jengirikollisuuden torjuntaan tullaan kohdentamaan lisärahaa. Jengirikollisuus on yhteiskunnallinen kysymys, sanoo Kolehmainen.
Linda Tammela

Nuoriso- ja jengirikollisuus on Suomessakin merkittävä ongelma, myöntää poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Ylen aamussa. Hänen mukaansa ilmiö on otettava vakavasti ja väkivallan kierre on syytä pyrkiä katkaisemaan.

– Tilastot osoittavat aika viiltävästi sen, että nuorisoväkivalta on kasvanut todella rajusti, sanoo Kolehmainen.

Hallitusohjelman mukaan poliisi on saamassa yli kahdeksan prosentin lisärahoituksen ensi vuodelle. Budjettia tulisi kohdentaa erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan, ja niin tullaan Kolehmaisen mukaan tekemäänkin.

Yhteiskunnallinen, yhteinen ongelma

Jengirikollisuus on pysynyt tiukasti otsikoissa kuluneen syksyn ajan, sillä naapurimaa Ruotsissa on syyskuun aikana ammuttu kuoliaaksi jo yhdeksän ihmistä rikollisjengien välisissä väkivaltaisuuksissa. Kolehmainen on kantaa huolta siitä, ettei Suomen tilanne äityisi samankaltaiseksi.

– Kollega Ruotsissa, Anders Thornberg (poliisiylijohtaja), koko ajan varoittaa, että ”tehkää Suomessa nyt toimenpiteitä, että tilanne ei teillä äidy samanlaiseksi kuin Ruotsissa”, Kolehmainen kertoo.

Kolehmainen on tyytyväinen poliisille luvattuihin lisäresursseihin, joita kohdennetaan esimerkiksi juuri jengirikollisuuden torjuntaan. Vaikka poliisin rooli rikosten ehkäisyssä on merkittävä, painottaa Kolehmainen yhteiskunnallista vastuuta.

– Kysymys on laajasti yhteiskunnallinen, sanoo Kolehmainen.

Poliisiylijohtajan mukaan näin laajan ongelman kanssa poliisi tarvitsee tukea yhteiskunnalta.

– Poliisi tekee parhaansa ja osansa, mutta siihen tarvitaan koko yhteiskuntaa mukaan, hän toteaa.

Poliisiin 500 uutta virkaa eri alojen osaajille

Määrärahan myötä poliisien määrää on tarkoitus lisätä. Hallituskauden loppuun mennessä poliisissa pitäisi Kolehmaisen mukaan olla täynnä 500 uutta virkaa. Vaikka poliisin ammatti Suomessa arvostettu onkin, ei ala ole viime vuosina houkutellut riittävästi päteviä hakijoita.

Poliisiammattikorkeakouluun voidaan tällä hetkellä ottaa enintään 400 uutta opiskelijaa vuosittain, mutta todellisuudessa se onnistui viimeksi vuonna 2018. Esimerkiksi vuonna 2022 opintoihin hyväksyttiin 255 opiskelijaa.

Nyt poliisiylijohtaja Kolehmainen kuitenkin sanoo, että itse asiassa uusia opiskelijoita tulisi saada vuosittain jopa 500. Hänen mielestään suunta on hyvä.

Sen lisäksi, että tulevaisuuden työpaikat täyttyvät pääosin tuoreista poliiseista, toivoo poliisiylijohtaja myös muunlaista osaamista. Etenkin hallinnossa ja tutkinnassa uudenlaiset haasteet tuovat uudenlaisia vaatimuksia.

– Haluan, että hallintoon tulee siviilitaustan tutkinnon omaavia. Me tarvitsemme kauppatieteilijöitä, tutkintaan ict-insinöörejä, juristeja, vartijoita, niin edelleen, Kolehmainen toteaa.

Katujengit herättävät pelkoa – millaisista taustoista jengeihin päädytään?

Suosittelemme