SHANGHAI Lähes kolme vuotta kestänyt poikkeustila päättyi kevättalvella, mutta 28 miljoonan asukkaan Shanghai näyttää edelleen palautuvan koronasta.
Tai sitten kaupunki on muuttunut peruuttamattomasti.
Hurjimman kasvun vuosina liikkeenjohdon konsultti Veli-Antti Ruismäki joutui taistelemaan istumapaikasta metrossa, jotta ehti ajoissa työpaikalleen. Nyt vaunussa on tilaa myös sateisena arkiaamuna.
Kiinan talouden koko viisinkertaistui vuosien 2001–2021 aikana. Talouskasvu on nyt hiipunut siihen verrattuna vaatimattomaan 4–5 prosentin vauhtiin.
Samaan aikaan etätyöskentely on yleistynyt Shanghaissa. Työpaikalleen yhä matkaavien keskuudessa sähköpyörät ja -mopot haastavat nykyisin metron.
Paluuta entiseen ei ole, arvioi Ruismäki, joka johtaa China Sage Consultants -yhtiön Kiinan-toimintoja. Hän on konsultoinut Kiinaan pyrkiviä ulkomaisia yrityksiä vuodesta 2007 lähtien.
– Silloin kaikki olivat innokkaita tulemaan tänne ja Kiinan valtio toivotti heidät tervetulleiksi. Huippuvuodet olivat 2010 ja 2013 välillä kunnes 2016 lähtien horisonttiin alkoi ilmestyä myös myrskypilviä, Ruismäki sanoo
Hän ei ole ainoa, joka on huolissaan Kiinan talouden tummista pilvistä. Myös maan johtaja Xi Jinping varoitti viime vuoden puoluekokouksen linjapuheessaan ”rauhan ja kehityksen aikakauden” jälkeisistä ”myrskyistä horisontissa.”
Veronkevennykset tärkeä ele Kiinan hallinnolta
Vajaalla 400 suomalaisyrityksellä on toimintoja Kiinassa. Koronan aikana moni yritys karsi juuri näistä yhteyksistä.
Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni on jättänyt palaamatta koronan jälkeen, ei ole. Pidempään maassa toimineet yritykset jatkavat normaalisti.
OP:n Yrityspulssi-kyselyn mukaan useat suomalaiset suuryritykset ovat kuitenkin vähentäneet Kiina-riippuvuuksiaan.
Yrityksiä arveluttaa Kiinan Yhdysvaltain kanssa käymä kauppasota sekä pitkään jatkuneet kiistat muun muassa immateriaalioikeuksien suojasta ja ulkomaalaisten valvonnasta. Kiinassa astui kesällä voimaan sisäisen turvallisuuden laki, jonka pelätään lisäävän ulkomaisten yritysten vakoilua.
Kiinan johto lähettää ristiriitaisia viestejä maan talouden tilasta ja siitä, haluaako se ylipäätään ulkomaalaisia yrityksiä maahan vai ei.
Ruismäen mukaan se selvästikin haluaa.
– Kiinalaiset yritykset tekevät mielellään kauppaa ulkomaalaisten kanssa, siitä ei ole epäilystäkään, mutta myös valtiovalta näyttäisi aloittaneen jonkinlaisen liehittelykampanjan, hän sanoo.
Esimerkkejä siitä ovat Ruismäen mukaan elokuussa uudistettu ohjeistus ulkomaisten investointien lisäämiseksi ja Kiinassa työskentelevien ulkomaalaisten veronkevennykset. Ne ovat porkkanoita, joilla firmat houkuttelevat osaavia työntekijöitä Kiinaan.
– Tuloveron kevennyksiä jatkettiin vuoteen 2027 loppuun saakka, mikä on merkittävä muutos. Aiemmin veropäätökset tehtiin vain vuodeksi kerrallaan ja niitä joutui jännittämään aivan vuoden loppuun saakka, Ruismäki sanoo.
Terveyden- ja vanhustenhuollossa mahdollisuuksia
Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset joutuvat miettimään uudelleen strategiaansa. Ruismäen mukaan yleisen talouskasvun hidastumisen lisäksi 1,4 miljardin kuluttajan markkinat ovat muuttuneet.
Kilpailu on kiristynyt.
– Aiemmin suomalaiset yritykset kilpailivat täällä muiden ulkomaalaisten kanssa, mutta nyt myös paikallisilla on paljon uusia, kilpailukykyisiä tuotteita, Ruismäki sanoo.
– Kiinalaiset hallitsevat palvelukulttuurin, joten paikalliset yritykset ovat vallanneet huomattavia markkinaosuuksia useilla eri aloilla, hän jatkaa.
Kauppakamari AmChamin Kiinan-yksikön teettämän tutkimuksen mukaan ulkomaisten yritysten odotukset Kiinan kehityksestä vaihtelevat aloittain. Positiivisimpia ovat kuluttajille suunnattuja tuotteita ja palveluja myyvät yritykset.
– Kolme neljästä ulkomaisesta yrityksestä näkee täällä suuren kasvun mahdollisuuksia, koska kuluttajamarkkinat jatkavat kasvuaan, Ruismäki sanoo.
Hän pitää etenkin bioteknologiaa buumialana, jolla voisi olla mahdollisuuksia myös uusille suomalaisille yrityksille. Nouseviksi tulevaisuuden aloiksi hän nimeää myös terveyden- ja vanhustenhuollon.
Kiina menetti kesällä maailman väkirikkaimman valtion paikkansa Intialle. Kiinan väkiluvun odotetaan laskevan tulevina vuosikymmeninä samalla, kun väestö ikääntyy.
Kiinalaiset entistä ympäristötietoisempia
Hioma- ja kiillotustuotteita valmistava Mirka ja tekstiilipalveluja tarjoava Lindström ovat olleet Kiinan markkinoilla 17 vuotta. Perheomisteiset suomalaisyritykset ovat kasvattaneet toimintojaan tasaista tahtia.
– Kolme viime vuotta kasvumme on ollut kaksinumeroista ja kuluva vuosi näyttää erittäin lupaavalta, Lindströmin Kiinan-johtaja Yanxun Fan sanoo.
Mirkan johtaja Jacob Sandelin kertoo Ruismäen tavoin kilpailun kiristyvän koko ajan.
Hintojen nousu on talouskasvun hyytymisen myötä loppunut. Kiina käväisi kesällä jopa deflaation puolella, jolloin kuluttajahinnat laskivat. Samaan aikaan markkinoille on syntynyt ylitarjontaa, kun niille on työntynyt uusia paikallisia yrityksiä.
– Olemme pärjänneet, koska tuotteemme ovat sellaisia, joita kilpailijamme eivät osaa valmistaa, Sandelin sanoo.
– Emme tähtää välttämättä suurimmaksi, vaan pyrimme pitämään markkinaosuutemme ja kasvamaan hallitusti. Jos pystymme siihen, uskon meidän pysyvän täällä vielä pitkään, Sandelin jakaa.
Yanxun pitää Lindströmin tulevaisuuden suurimpana haasteena kiinalaisten asiakkaiden kasvavaa vaatimustasoa.
– Meiltä edellytetään koko ajan parempaa ja ympäristön kannalta kestävämpää palvelua. Sellaista tarjoamalla pärjäämme jatkossakin näillä suurilla markkinoilla, Yanxun pohtii.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23.00 saakka.