Hyppää sisältöön

Nyt tehdään historiaa: Pirkkalassa alkoi maanantaina ensimmäinen Nato-ajan ilmavoimien pääsotaharjoitus

Ruska 23 tuo Suomeen noin 4 500 sotilasta ja kymmenkunta hävittäjää. Nato-jäsenyyden vaikutukset eivät vielä näy suuresti kenttäväen toiminnassa.

Pirkkalassa nähdään tällä viikolla Nato-Suomen historian ensimmäinen ilmasotaharjoitus. Video: Antti Eintola / Yle.
Pekka Ruissalo,
Anu Hurme

Ilmavoimien pääsotaharjoitus Ruska 23 on alkanut tänään maanantaina eri puolilla Suomea. Se näkyy myös Pirkanmaalla.

Kyseessä on samalla Nato-ajan ensimmäinen ilmavoimien pääsotaharjoitus. Harjoituksessa koulutetaan ensisijaisesti Satakunnan ja Karjalan lennostojen kantahenkilökuntaa ja reserviläisiä.

Mukana on myös kymmenen hävittäjää Ruotsista ja Britanniasta. Ruotsalaiset joukot ovat mukana Pirkkalan tukikohdassa.

– Tämän vuoden Ruska ei ole vielä paljon muuttunut. Nyt saimme mukaan muutaman Nato-kumppanimaan, ja Ruotsi on tietysti mukana kuten aiemminkin, sanoo Satakunnan lennoston ilmataistelukeskuksen kapteeni Juho Silfver.

Silfverillä on takanaan jo viisi Ruska-harjoitusta. Tällä kertaa lennetään sekä matalilla korkeuksilla että yli kymmenen kilometrin korkeudessa lennettäviä yliäänilentoja.

Juho Silfver, kapteeni, Satakunnan lennoston ilmataistelukeskus.
Kapteeni Juho Silfver osallistuu harjoitukseen jo useamman Ruskan kokemuksella. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kansainvälistä työtä

Everstiluutnantti, esikuntapäällikkö Petri Landkammer kertoo, että Pirkkalassa palvelukseen astuneita reserviläisiä on mukana noin 1 300.

– Ruotsalaisia on noin 200, kantahenkilökuntaa noin 400. Sen lisäksi mukana on maalimiehiä. Nato näkyy siinä mielessä, että Iso-Britannian lento-osasto osallistuu Ruskaan omalta tukialukseltaan. Yhteistyö perustuu ennen kaikkea luottamukseen, ei niinkään muuttuneeseen maailmantilanteeseen, Landkammer kuvailee.

Hänen mukaansa on hankala analysoida, millaista suhtautuminen Ruska-harjoitukseen on Venäjällä.

Brittien koneet osallistuvat ilmaoperaatioihin, mutta eivät maatoimintaan. Ruotsalaiset kumppanit ovat mukana ensimmäistä kertaa myös maatoiminnassa. Ruotsin joukot toimii Satakunnan lennoston alaisuudessa.

Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteistyö on merkittävästi syventynyt, sanoo Landkammer.

Petri Landkammer, esikuntapäällikkö everstiluutnantti, Satakunnan lennosto.
Esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Petri Landkammer sanoo, että suomalaisten ja ruotsalaisten yhteistyö on syventynyt merkittävästi. Kuva: Antti Eintola / Yle

Naton vaikutukset eivät vielä näy

Suurimmat muutokset ovat vasta tulossa. Integraatio Naton rakenteisiin on vasta meneillään.

– Olemme harjoitelleet Nato-maiden kanssa jo vuosia. Tämä harjoitus käy läpi ilmapuolustuksen suorituskykyä, ja siihen keskitytään. Nato-jäsenyys luo uudenlaista tilannekuvaa, ja paljon asioita. Meidän tasollamme muutokset eivät vielä näy: puhumme samaa kieltä ja niin edelleen, Juho Silfver sanoo.

Millaista uhkaa vastaan tällä viikolla taistellaan?

– Harjoittelemme haastavaa vihollista vastaan. Se tarkoittaa sitä, että harjoittelu on monipuolista, ja se käy kunnolla läpi sen, millaisessa kunnossa meidän ilmapuolustuksemme on.

Gripen ja Hornet Satakunnan lennoston tukikohdassa Pirkkalassa.
Hornet ja Gripen rinta rinnan Pirkkalan maaperällä. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kolme päätukikohtaa

Ilmasotaharjoituksen päätukikohtia ovat Pirkkala, Rovaniemi ja Rissala, minkä lisäksi käytössä ovat muun muassa Tervon ja Vieremän maantietukikohdat Pohjois-Savossa. Konetyypeistä ilmatilaan nousevat muun muassa Hornet ja Saab Gripen.

Pirkkalan lisäksi päätukikohdat ovat Rovaniemellä ja Rissalassa. Maanantaina ja tiistaina lentotoiminta päättyy iltaisin kymmeneltä, mutta keskiviikosta eteenpäin lentoja tehdään myös yöllä.

Ilmaoperaatioihin ei osallistu drooneja, mutta tukikohtatasolla niitä saatetaan käyttää.

– Harjoitustoiminta on muuttunut hyvin kansainväliseksi. Jos ajattelen asiaa Satakunnan lennoston näkökulmasta, aika samanlaista tämä harjoittelu on kuin aiemminkin, tiivistää Petri Landkammer.

Suosittelemme