Hyppää sisältöön

Nokian raunioille kasvoi miljoonabisnes, ja siitä on kiittäminen yhtä lähiötä: ”On hirveän vaikea nähdä muuta”

Grundium on kasvanut viime vuosina hurjaa tahtia. Mikroskooppiskannereita valmistavan yrityksen markkinat ovat puoliksi rapakon takana. Uraa uurtavan yritystarinan betonijalka on valettu Hervannassa.

Grundiumin toimitusjohtaja Mika Kuisma kertoo, miksi Hervanta on ollut merkityksellinen osa yrityksen hurjaa viime vuosien kasvutarinaa. Video: Oskari Räisänen / Yle
Oskari Räisänen

Ilman Hervantaa ei olisi miljoonabisnekseksi muutamassa vuodessa muodustunutta Grundiumia. Näin tuumii digitaalisia mikroskooppiskannereita valmistavan yrityksen toimitusjohtaja Mika Kuisma.

Grundiumin kasvu on hurjaa: Viime vuonna yhtiö yli kaksinkertaisti liikevaihtonsa 44 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli jopa 48 prosenttia. Puolet tuotteista myydään Yhdysvalloissa.

– Mun on hirveän vaikea nähdä, että tällainen ryhmä osaavia ihmisiä olisi tullut yhteen muuten kuin tällaisten polkujen kautta, mikä on johtanut lopulta meidät kaikki tänne Hervantaan, Kuisma sanoo.

Samaa vaiheikasta polkua on kulkenut Grundiumin perustajakolmikon lisäksi iso osa nykyisen 75 henkilön työntekijäkunnasta, joiden pääkallopaikka Hervanta nykyään on.

Myös polun alku sijaitsee Hervannassa.

Grundiumin työntekijä kokoaa digitaalista mikroskooppiskanneria.
Grundium valmistaa ja kehittää laitetta, jolla tutkitaan muun muassa veri- ja kudosnäytteitä patologisissa tutkimuksissa. Näytteet skannataan digitaalisiksi kuviksi, jolloin niitä on voidaan tutkia esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen. Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Juuret syvällä tamperelaislähiössä

Grundiumin perustajat Mika Kuisma, Janne Haavisto sekä Kimmo Alanen opiskelivat diplomi-insinööreiksi tuolloisessa Tampereen teknillisessa korkeakoulussa, eli nykyisellä Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella.

Tuolloin Kuisma ei osannut vielä haaveillakaan tulevasta teknologiayrityksestä.

– Kun opiskelin, start upeja ei ollut edes olemassa. Yrittäjiä pidettiin jossain määrin erikoisina kavereina. Siihen aikaan unelmoitiin enemmän korporaatiourista, Kuisma sanoo.

Kolmikon yhteinen taival jatkui Hervannassa opintojen jälkeen ensin Nokiassa ja myöhemmin Microsoftilla, jolle Nokian Suomen matkapuhelintoiminta siirtyi vuonna 2014.

Sitten tapahtui jotain käänteentekevää ja opintojen aikaiset urahaaveet suuryrityksen palkkalistoilla muuttuivat yritysunelmaksi.

Grundiumin toimitusjohtaja Mika Kuisma.
Grundiumin toimitusjohtaja Mika Kuisma ei näe tällä hetkellä järkeväksi listautua Helsingin pörssiin. – Nopeasti kasvavan kasvuyhtiön, joka on valmis ottamaan riskejä, on parempi olla yksityinen kuin julkinen. Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Eväät olivat kunnossa

Kun Microsoft Mobile ajoi matkapuhelinliiketoimintansa alas lopulta vuonna 2016, saivat irtisanotut työntekijät Suomen toimintojen lopettamisinfosta lähtiäisiksi eväspussukat.

Kuisma itse oli jo vuotta aiemmin tehnyt jälkikäteen mietyttynä viisaan ja urakehityksen kannalta merkittävän päätöksen: hän irtisanoutui Microsoftin teknologiajohtajan pestistään.

Tuolloin Kuisman ”eväspussukasta” löytyi Microsoftin tarjoama yritysstarttiraha työsuhteen päättävän työntekijän tukemiseen sekä irtisanomispaketti.

Starttirahasta alkoi menestystarina, jonka sydän sykkii Hervannassa.

Sijainti oli luonnollinen valinta

Yritysidean synnyssä kolmikon tausta Nokian tuotekehityksen parissa työskentelyssä oli merkittävä. He halusivat perustaa yrityksen ydinosaamisensa, eli kamerateknologian ympärille.

– Keskustelimme lääketieteen ammattilaisen kanssa, joka esitteli meille patologian ongelmia ja digipatologiaa. Päädyttiin yhdistämään meidän osaaminen sieltä matkapuhelinmaailmasta markkinatarpeeseen, mikä oli ilmeinen, Kuisma sanoo.

Maaliskuussa Grundium alkoi valmistaa mikroskooppiskannereita uusissa tuotantotiloissaan Hervannassa. Siellä tuotteet kehitetään, valmistetaan ja pakataan maailmalle.

Grundiumin valmistama kannettava digitaalinen mikroskooppiskanneri.
Tältä näyttää kannettava digitaalinen mikroskooppiskanneri. Kuisman mukaan markkinoilta ei löydy toista vastaavanlaista tuotetta valmistavaa toimijaa. Kuva: Oskari Räisänen / Yle

Tuotantotilojen rakennuttaminen Hervantaan tuntui itsestään selvältä.

– Täällä on teknologiayrityksen hyvä olla. On muita teknologiayrityksiä ympärillä sekä tietenkin teknillinen yliopisto tuossa tien toisella puolella. Hyvät yhteydet ja palveluita riittävästi, Kuisma tiivistää.

Läheinen yliopisto tarjoaa osaavaa työvoimaa, Grundium toisinaan työtä tai diplomityötä. Ydintiimi rakentuu paikallisesti kehittyneen osaamisen päälle.

– Hervantahan tunnetaan maailmalla kamerateknologian osaamisesta, joka on rakentunut tietysti korkeakoulu-opiskelun sekä Nokiassa tehdyn kehitystyön päälle. Sen päälle mekin olemme rakentaneet meidän ydintiimiämme, joka on samansuuntaisen polun käynyt läpi.

Yle Lähiössä -projekti näyttää kymmenen asuinalueen elämää eri puolilta maata. Yle Tampere on Hervannassa 25.9.–29.9.2023. Myös Radio Suomen Tampereen lähetykset kuullaan Hervannasta keskeltä kauppakeskusta. Tervetuloa tapaamaan yleläisiä!

Nimmareita ja vinkkejä pitkään avioliittoon. Yle Lähiössä -projektin myötä toimituksen väki keräsi kimpsut ja kampsut mukaansa ja siirtyi tekemään niin uutisia kuin Radio Suomen Tampereen lähetyksiä kauppakeskuksen sydämeen. Video: Antti Eintola / Yle

Suosittelemme