Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 249 000 ja avoimia työpaikkoja 54 812.
– Tämä kertoo tästä suhdannetilanteesta, eli työpaikkoja luodaan vähemmän. Onhan se huolestuttava merkki tästä kehityksestä, Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta kommentoi avoimien työpaikkojen määrän vähenemistä.
Vuosi sitten tilanne oli selvästi parempi. Avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt 37 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien työnhakijoiden määrä on puolestaan kasvanut 4,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Koko elokuun aikana uusia työpaikkoja avautui 64 700, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden elokuussa. Elokuun aikana työllistyi 9 800 ihmistä, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
– Työn kysyntä laskee ihan selvästi kun mennään heikompaa taloussuhdannetta kohden. Se alkaa näkyä vähitellen myös työmarkkinoilla, työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo Ylelle.
Hän kuitenkin huomauttaa, että kaikki Suomen avoimet työpaikat eivät ole julkisessa työnvälityksessä, vaan osa työnantajista voi etsiä työntekijää muiden kanavien kautta.
Maliranta toteaa, että nyt ollaan palaamassa aikaisemmille tasoille vakanssien ja työttömien määrän suhteessa.
Talouden tutkimuslaitos PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk arvioi, että työmarkkinoilla olisi tapahtumassa käänne heikompaan, vaikka työllisyys sinnitteleekin edelleen varsin korkealla tasolla.
– Työttömyys on jo muutaman kuukauden ajan hieman noussut. Heikko suhdannetilanne tulee näkymään ennen pitkää työmarkkinoilla, ja myös rakentamisen alan vaikeudet tulevat lisäämään työttömyyttä, Busk toteaa.
Työllisyysaste nousi pitkään, mutta Suomen Pankin mukaan se laskee tänä vuonna 77,9 prosenttiin viime vuoden 78,1 prosentista.
Leikkauspolitiikka tehokkaampaa nousukaudella
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee leikkauksia työttömyystukiin ja asumistukeen. Räisänen kertoo, miten leikkaukset voivat potentiaalisesti parantaa työllisyyttä.
– Jos etuuksien tasoa tai kestoa leikataan, sillä on työllistymisen nopeuteen vaikutusta. Ihmiset eivät hae sitä unelmapaikkaa niin pitkään vaan tarttuvat vähän muihinkin työmahdollisuuksiin helpommin. Hakualue voi laajentua ja ammatillinen kirjo voi laajentua, ja silloin työllistyminen nopeutuu, Räisänen kuvailee.
Maliranta myöntää, että työttömyystukien leikkauksella on tutkimusten mukaan myönteinen vaikutus työllisyyteen, mutta niiden vaikutus on huomattavasti heikompi talouden laskusuhdanteen aikana.
– Jos laskusuhdanteen aikana luodaan tällaisia kannustimia työttömille, niin tilanne on yhä useammin se, että vaikka se työtön kuinka haluaisi työpaikan, niin hän ei sitä saa, koska niitä ei ole tarjolla, Maliranta toteaa.
Hän korostaa, että kun talouden suhdanteet paranevat, työttömyystuen leikkauksen vaikutukset paranevat myös. Hallituksen politiikka työttömien patistamiseksi on siis tehokkaampaa talouden korkeasuhdanteen aikana kuin laskusuhdanteen aikana.
Suomen talouden ennustetaan menevän taantumaan seuraavan vuoden aikana.
Pitäisikö hallituksen ottaa taantuma huomioon?
Taantumassa pitäisi Buskin mukaan lisätä työvoimapalveluiden tarjontaa.
– On tärkeä huolehtia työttömien osaamisen ylläpidosta, ja palveluihin osallistuminen voi ehkäistä myös syrjäytymistä, Busk pohtii.
Hänen mielestään hallituksen suunnittelemien työllisyystoimien ajoitusta tulisi harkita uudelleen.
– Olisi suotavaa, että työttömyysturvan leikkaukset otettaisiin käyttöön vasta esimerkiksi ensi syksynä, jolloin taloustilanne olisi todennäköisesti parempi. Taantuman odotetaan jäävän lyhytkestoiseksi, vaikka eihän kukaan tiedä millaisia shokkeja talouteen tulevaisuus tuo tullessaan.
– Tosin voi olla, että lain valmisteluviiveiden vuoksi työttömyysturvan leikkausten toimeenpano saattaa viivästyä joka tapauksessa jonkun verran, Busk toteaa.
Malirannan mielestä päättäjien on hyvä olla tietoisia millaisia seurauksia leikkauspäätöksillä voi olla.
– Todella suuri osa on työttömänä näiden leikkausten jälkeenkin, ja se tarkoittaa, että ison joukon hyvinvointi on heikentynyt. Sitä hyvinvoinnin heikkenemistä pitää sitten verrata saavutettuun hyötyyn, Maliranta pohtii.
Hallituksen tavoitteena on parantaa julkista taloutta. Työttömyystukien leikkaus vähentää valtion menoja, mutta Maliranta arvioi, että kovin merkittävää työllisyyden kasvua se ei tuo, ennen kuin talous lähtee nousuun.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta kommenttikentässä perjantaihin 29.9. klo 23.00 saakka.