Vuonna 2019 Suomi asetti tavoitteeksi päästä rakennus- ja purkujätteissä 70 prosentin materiaalina hyödyntämisen asteeseen vuoteen 2020 mennessä. EU:n jätedirektiivin asettama tavoite oli kova, sillä kahta vuotta aiemmin 2017 hyödyntämisaste Suomessa oli noin 54 prosenttia.
Tuoreesta tilastosta ilmenee, että vuonna 2021 hyödyntämisaste oli noussut neljässä vuodessa vain kolme prosenttia. Nyt 70 prosentin tavoitteen aikarajaa on venytetty vuoden 2027 loppuun.
– Alueellisesti Suomessa on isoja eroja, mutta joissakin kunnissa on päästy tavoitteisiin ja ylikin, kertoo erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiitettävään purkujätteen hyödyntämistulokseen päästiin muun muassa Mäntässä kerrostalon purkamisessa.
– Hyötykäyttöön saatiin 99 prosenttia materiaalista, mutta varsinainen kierrätysaste eli betonin ja raudan osuus oli urakasta 96 prosenttia. Lisäksi oli poltettavaksi sopivaa energiajätettä, joka ei saa kierrätysstatusta, mutta kelpaa hyötykäyttöön, kertoo toimitusjohtaja Jarno Salminen Maanrakennus Harry Mäkelä Oy:stä.
Loppusijoitukseen eli kaatopaikalle Mäntän urakassa päätyi lähinnä asbestijätettä.
Jyväskyläläinen Maanrakennus Harry Mäkelä Oy on lähtenyt nostamaan hyötykäyttöastetta etupainotteisesti. Yksi syy siihen on, että Jyväskylän kaupunki ei kelpuuta purku-urakoihin yrityksiä, jotka eivät pääse 70 prosentin hyödyntämisasteeseen.
Korjausrakentaminen parasta kiertotaloutta
Kiertotalouden kannalta parhaat ratkaisut ovat usein niitä, joissa olemassa olevia rakennuksia ei tarvitse purkaa, vaan ne voidaan korjata. Tosin myös korjaushankkeissa syntyy merkittävästi purkujätteitä, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.
Rakennusten purkuhankkeissa kiertotalouden tavoitteita on nostettu koko Euroopassa.
Euroopan komissiossa kiertotalous on määritelty niin, että siinä ”tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan ja jossa jätteen syntyminen minimoidaan”.
Yleisimmät purkamisesta syntyvät jätelajit ovat betoni, tiili, metalli, käsittelemätön ja käsitelty puujäte sekä kipsilevyt. Lisäksi syntyviä jätelajeja ovat lasi, muovi, eristeet, kattohuopa sekä maa- ja kiviainekset.
Purkujätteistä lähes ainoa laji, josta vastaanottaja maksaa, on metalli. Sekapeltiä korkeampaa hintaa maksetaan muun muassa kuparista, alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä.
Jätteen vaihtoehdot: uudelleenkäyttö, kierrätys, energia tai loppukäsittely
Purkutöissä tavoitteena on käsitellä ja ohjata jätemateriaali oikeassa järjestyksessä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöön.
Jos uudelleenkäyttö ei ole mahdollista, jäte on kierrätettävä. Jos kierrätyskään ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, esimerkiksi energiana.
Jos mikään hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
– Korkeaan materiaalina hyödyntämisen asteeseen päästään aika hyvin betonirunkoisissa rakennuksissa. Niiden massa on niin suuri, että pelkästään sen erottelu ja hyödyntäminen esimerkiksi maanrakennuskohteissa nostaa prosentin yli 70:n, toteaa maankäyttöinsinööri Janne Tervo Jyväskylän kaupungilta.
– Tavoitteen kanssa voi mennä tiukille, jos purkukohteessa ei ole paljon betonia ja rautaa, lisää toimitusjohtaja Jarno Salminen.
Vaaralliset jätteet käsittelylaitokseen tai loppusijoitukseen
Purku-urakoissa ei koskaan päästä 100 prosentin kiertotalouteen, koska rakennuksissa voi olla monia vaarallisia aineita. Tällaisia ovat asbesti, PAH-yhdisteet, kemikaalit ja öljyt, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) sekä kyllästetty puu.
Koneiden ja laitteiden lisäksi SER-jätteeksi luetaan myös loisteputket, led-lamput ja laitteissa kiinni olevat sähköjohdot. Kyllästetty puujäte voidaan muuntaa energiaksi luvallisissa rinnakkaispolttolaitoksissa.
Mäntän kerrostalon lisäksi Maanrakennus Harry Mäkelä Oy on päässyt hyviin tuloksiin Jyväskylässä vanhan lämpökeskuksen ja Siion-temppelin purku-urakoissa.
– Lämpökeskuksen purku-urakan hinta on noin 300 000 euroa. Pilaantuneen maa-aineksen osuus tästä on suuri, kertoo asiantuntija Kari Ikonen Alva-yhtiöistä.
Lämpökeskuksen purkujätteistä peräti 99 prosenttia voitiin ohjata hyötykäyttöön. Esimerkiksi 70 metriä korkean piipun osti Fortum Waste Solutions.
Graffiteilla täyteen maalatun Siion-temppelin purkaminen torin laidalla maksaa Jyväskylän kaupungille esiselvityksineen 300 000 euroa.
– Purku-urakan osuus tästä on 250 000 euroa, kertoo Janne Tervo Jyväskylän kaupungilta.
Suomi helpotti betonijätteen uusiokäyttöä
Vuosi sitten tuli voimaan kansallinen asetus betonimurskeen EEJ-statuksesta. Ei enää jätettä -status tarkoittaa, että jätteeksi luokiteltu betoni muutetaan uudelleen tuotteeksi. Käytetty betoni tai ylijäämäbetoni vastaanotetaan ja valmistetaan hyödylliseksi betonimurskeeksi.
– Maailma menee siihen suuntaan, että materiaaleja kierrätetään koko ajan enemmän. Mekin ostimme Nuutin teollisuusalueelta tontin, missä ryhdymme valmistamaan EEJ-betonia ensi vuonna, sanoo toimitusjohtaja Jarno Salminen Maansiirto Harry Mäkelä Oy:stä.
EEJ-betonimursketta voidaan käyttää rakentamisessa esimerkiksi maanrakennusaineena, kiviaineksena, betonin valmistuksen raaka-aineena ja lannoitteena.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27.9. klo 23.00 saakka.