Hyppää sisältöön

Erot kuntien perusopetuksen budjeteissa kasvavat: edes lasten perusoikeudet eivät aina toteudu

Etujärjestöjen mukaan erot perusopetuksen rahoituksessa kasvavat, vaikka kuntien ei tarvitse enää maksaa sote-palveluja omasta pussistaan.

Nainen, jolla on silmälasit, vaaleanruskeat pitkät hiukset ja korvakorut nojaa seinään ja katsoo kameraa kohti. Hänen vieressään seinällä on valokuvia.
Mukkulan koulun rehtori Virve Heikkilän mukaan vaikeinta rahankäytön suunnittelussa on säästöjen vaikutusten arviointi. Kuva: Janne Nykänen / Yle
Sini Ojanperä

Erot kuntien kyvyssä rahoittaa perusopetusta kasvavat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi vuoden alusta hyvinvointialueille, joten perusopetuksesta tuli kuntien suurin meno. Tämä ei kuitenkaan johtanut automaattisesti siihen, että rahat riittäisivät aiempaa paremmin, kertovat opettajien ammattijärjestö OAJ ja Kuntaliitto.

Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta toteaa, että perusopetuksen osuus kuntien budjetista koko maan tasolla on noin neljännes, yhteensä vähän yli kuusi miljardia euroa.

Kunnat maksavat perusopetuksen pääosin itse. Valtio rahoittaa perusopetuksesta keskimäärin 20 prosenttia.

Koska rahoitus on pitkälti kuntien omien verotulojen varassa, voivat erot koulujen budjeteissa olla varsin suuria eri puolilla maata riippuen kunnan taloudellisesta tilanteesta. Lehtosen mukaan kuntien välillä on alkanut tapahtua erilaistumista 10–15 viime vuoden aikana, ja se kiihtyy.

Suomessa on taloudellisesti vahvoja kuntia, joilla on hyviä veronmaksajia ja yrityksiä sekä mahdollisuudet investoida tarvittaessa vaikkapa uusiin kouluihin. Toisessa ääripäässä on kuntia, joissa perusopetusikäisten määrä vähenee kiihtyvällä tahdilla ja joilla on vaikeuksia löytää rahoitusta peruspalveluihin.

– Ei voida tehdä muuta kuin ihan minimi. On myös yksittäistapauksia, joissa lasten sivistykselliset perusoikeudet eivät toteudu, eikä palveluja ole pystytty järjestämään edes lain vaatimalla tasolla, Sanna Lehtonen kertoo.

Yhdeksän miljoonan euron opinahjo

Yle viettää lähiöviikkoa Lahden Mukkulassa. Jotta voisimme havainnollistaa, mihin perusopetuksessa tarvitaan rahaa, pyysimme Mukkulan koulun budjettitiedot rehtori Virve Heikkilältä.

Hän kertoo, että Lahdessa koulujen rehtorit saavat tietää keväällä, minkälaisilla summilla heidän on saatava koulu pyörimään.

Valtaosa yhtenäiskoulun budjetista menee henkilöstökuluihin.

Rahankäyttöä suunnitellessa on huomioitava oppilaiden ja ryhmien sekä tuntien määrät. Kun ne ovat tiedossa, rehtori näkee myös sen, miten mahdollisia säästötavoitteita voisi toteuttaa käytännössä.

– Se vaatii hyvin paljon harkintaa ja miettimistä, että pystyykö säästöjä tekemään vai ei, Heikkilä toteaa.

Vaikeinta budjetin laatimisessa onkin hänen mukaansa säästöjen vaikutusten arviointi.

Heikkilä sanoo, että äärimmäinen keino karsia kuluja on yhdistää ryhmiä eli suurentaa luokkakokoa. Mukkulan koulussa ei tänä lukuvuonna ole jouduttu tekemään niin.

Lahdessa koulun käytettävissä oleva raha ei tule suoraviivaisesti yhdestä lähteestä, vaan rahoitus koostuu koulun omasta budjetista, keskitetystä budjetista ja alueellisesta budjetista, josta tulevat esimerkiksi tietyt palkkakustannukset.

– Tämä on tällainen palapeli, jossa pitää tietää, mistä mikäkin raha tulee, rehtori Virve Heikkilä sanoo.

Koulun johtajan kuuluu myös seurata kuukausittain, pysytäänkö budjetissa.

Mukkulan koulussa opiskelee 1.–9.-luokkalaisia lapsia ja nuoria. Koulussa toimii yhdeksän erityisen tuen luokkaa, joille oppilaat tulevat koko Lahden alueelta. Siksi koulussa on myös tavallista enemmän koulunkäyntiohjaajia.

Valtionosuuksissa pudotusta, hallitusohjelmassa lisäyksiä

Kuntien välisiä eroja on tasoitettu valtionosuuksilla, mutta Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen mukaan järjestelmä on hyvinvointialueiden aloitettua ikään kuin mennyt rikki.

– Koska sen kautta on tehty sote-uudistuksen tasausta, se ei enää toimi perusopetuksen rahoituksessa siten kuin sen kuuluisi toimia.

Muutos valtionosuusjärjestelmässä on tällä tietoa johtamassa siihen, että 10 kunnan valtionosuudet ovat ensi vuonna jopa miinuksella. Hallitus on luvannut lisärahaa perusopetukseen, tosin koulutuksen järjestäjille tulee samalla myös lisää velvoitteita.

Vaalealla puulla verhoiltu rakennus, jossa on kaksi kerrosta. Rakennuksessa on monta ikkuna aja kaksi sisäänkäyntiä. Toiselle sisäänkäynnille menee metallinen ramppi.
Mukkulan koulun toiseksi suurin menoerä ovat tilat. Koulu toimii moduulirakennuksissa. Kuva: Janne Nykänen / Yle

OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko pitää perusopetuksen tuntimäärän kehitystä yhtenä merkkinä siitä, että talouden liikkumavara on alkanut heikentyä. Aiemmin osa kunnista on kustantanut kouluihin selvästi vaadittua enemmän oppitunteja.

– Erot ovat saattaneet olla tosi isoja. Jossain kunnassa on annettu jopa puolen vuosiluokan verran opetusta enemmän kuin jossain toisessa. Nyt nämä erot ovat lähteneet pikku hiljaa tasaantumaan kohti minimiä, Alanko sanoo.

Nyt hallitus aikoo nostaa minimituntimäärää, mikä Alangon mukaan tarkoittaisi myös sitä, että valtio maksaisi lisäykset.

– Se oikeastaan palauttaa tuntimäärää sille tasolle, mitä se oli vielä viitisen vuotta sitten ja tasapainottaa sitä, että tunteja tarjotaan samalla tavalla joka puolella Suomea.

Apua elinvoiman kehittämisestä ja kuntayhteistyöstä?

Kuntaliiton Sanna Lehtonen katsoo, että paras tapa tukea kuntia ja siten peruskoululaisia olisi pyrkiä turvaamaan työllisyyttä ja luomaan alueille enemmän elinvoimaa kuten uusia yrityksiä, jotka menestyvät ja joiden vienti vetää.

OAJ:n Risto-Matti Alanko toivoo, etteivät kuntapäättäjät käpertyisi miettimään tulevaa vain oman kunnan sisällä.

– Onko heillä kykyä nähdä myös tulevaa kehitystä, kuten lapsimäärän putoamista, ja miettiä, pystytäänkö koulutusta järjestämään esimerkiksi yhteistyössä toisten kuntien kanssa ja jakamaan kuluja isommalla joukolla.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 5.10.2023 klo 23:een asti.

Suosittelemme