Rovaniemellä on koolla Barentsin euroarktisen alueen kansanedustajia. Parlamentaariseen konferenssiin osallistuu myös alkuperäiskansojen ja yhteistyöjärjestöjen edustajia.
Sen sijaan Venäjä puuttuu joukosta. Pohjoismaat lopettivat kaiken kansainvälisen yhteistyön Venäjän kanssa, kun se aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Lisäksi syyskuussa 2023 Venäjä ilmoitti, että se eroaa Barentsin euroarktisesta neuvostosta, koska sitä ei hyväksyttäisi neuvoston seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tällä hetkellä puheenjohtajamaa on Suomi.
– Alkoi selvitä venäläisille, että kiertävä puheenjohtajuus ei ole siirtymässä heille. Muiden osallistujien kesken vallitsee näkemys, että puheenjohtajuutta ei missään nimessä voida antaa maalle, joka käy hyökkäyssotaa toista itsenäistä valtiota vastaan, sanoo eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.).
Venäjän täytyy itse korjata virheensä
Halla-ahon mielestä Venäjän jääminen pois yhteistyöstä on suuri menetys kaikille osapuolille.
– Barentsin yhteistyö on vain yksi niistä monista yhteistyömuodoista, joissa useamman vuosikymmenen aikana rakennettu työ vedetään vessanpöntöstä alas. Ja haluan korostaa, että Venäjä on se, joka sen tekee. Muut eivät valitettavasti voi pelastaa Venäjää siitä nurkasta, jonne Venäjä on itsensä maalannut, vaan Venäjän täytyy itse tulla synnintuntoon ja korjata virheitään.
Onko Barents-yhteistyötä enää järkevää jatkaa?
Barentsin euroarktisesta alueesta noin kaksi kolmasosaa on Venäjällä. Alue ulottuu pitkälle Novaja Zemljalle koillisessa ja Komin tasavaltaan kaakossa. Herää kysymys, onko sitä enää järkevää jatkaa, kun jäljelle jääneillä mailla yhteistyö sujuisi ilmankin.
– No, tämä on hyvä kysymys. Tietysti on perusteltua, että on olemassa nimenomaan tälle tematiikalle ja tämän alueen kysymyksille omistautunut yhteistyöelin. Mutta pidän myös tulevaisuutta ajatellen tärkeänä, että rakenteet pysyvät olemassa, koska jos lakkautetaan tällainen infrastruktuuri, niin sen polkaiseminen uudelleen käyntiin on paljon vaikeampaa.
Ehkä jonain kauniina päivänä sota Ukrainassa päättyy aitoon rauhaan, ja Venäjä voidaan ottaa taas takaisin yhteistyökuvioihin mukaan. Halla-aho ei kuitenkaan vielä näe tällaista vaihtoehtoa.
– Mahdollisia tulevaisuuksia Venäjän ja Ukrainan suhteen on niin lukematon määrä, että on hyvin vaikea esittää edes minkäänlaisia arvauksia siitä. Kun Venäjän sisäistä kehitystä katselee vaikkapa nyt viimeisen reilun 1 000 vuoden ajalta, niin se ei anna kovin paljon aiheita optimismiin.
Venäläiset kärsivät omasta toiminnastaan
Jussi Halla-aho kyllä toivoo, että tapahtuisi käänne parempaan.
– Me kaikki toivomme, että Venäjä kehittyisi sisäisesti terveempään suuntaan ja se lakkaisi olemasta jatkuva uhka omille naapureilleen. Mutta en pidä tätä kovin todennäköisenä.
Niin kauan kuin kriisi on käynnissä Ukrainassa, Venäjää ei oteta mukaan tällaiseen yhteistyöhön. Halla-ahon mukaan Venäjä käyttäisi sitä propaganda-aseena.
– Ja se käyttää sitä kotiyleisölleen todisteena siitä, että Venäjä ei ole niin eristetty kuin jotkut haluaisivat sanoa. Kyllä minun näkemykseni on se, että Venäjä pitää eristää kaikesta kansainvälisestä toiminnasta ihan jo sen vuoksi, että venäläisille selviäisi, että he ovat suurimpia kärsijöitä heidän itsensä aiheuttamassa konfliktissa.