Uusikaupunki käynnistää talouden sopeuttamisohjelman ja yhteistoimintaneuvottelut.
Sopeutustarve johtuu kaupungin tiedotteen mukaan kuntatalouteen kohdistuvista yleisistä epävarmuustekijöistä. Uudenkaupungin tuloksen ennustetaan kääntyvän alijäämäiseksi vuodesta 2025 alkaen.
Uudenkaupungin kaupunginhallitus käsitteli asiaa maanantai-iltana kokouksessaan.
Kokoomuksen Laura Kontu teki muutetun päätösesityksen, jossa rajattiin, että kaupungin veroprosenttia voidaan korottaa enintään 0,49 prosenttiyksikköä vuosien 2024–2026 aikana. Pohjaehdotuksessa veronkorotuksen määrää ei ollut rajattu.
Äänin 5–4, (1 tyhjä) Kontun esitys tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.
Henkilöstöjohtaja Maaru Seikolan mukaan kaupunginhallitukselle tuotu pohjaesitys perustui taloussuunnitelmakehyksen mukaiseen noin 1,5 miljoonan euron sopeutustarpeeseen.
– Veronkorotusten rajaaminen tarkoittaa sitä, että säästötarve kasvaa. Sopeuttamistarve on noin kolme miljoonaa euroa. Täytyy muistaa, että kyse on ennusteesta. Luvut saattavat muuttua ja elää vielä, Seikola selventää.
Päätös jakoi mielipiteet
Ensisijaisena tavoitteena on löytää kustannussäästöjä muilla keinoin kuin henkilöstöä vähentämällä. Sopeutustarve on Seikolan mukaan kuitenkin niin suuri, että irtisanomiset, osa-aikaistamiset ja lomautukset ovat entistä todennäköisempiä.
Kustannussäästöjä pyritään löytämään tehostamalla tilankäyttöä, tarkastelemalla palveluverkon laajuutta ja mahdollisesti ulkoistamalla toimintoja. Uudessakaupungissa selvitetään parhaillaan palkkahallinnon ulkoistamista. Tulevina vuosina tulisi myös selvittää esimerkiksi taloushallinnon, kiinteistöhuollon, puhtaanapidon tai ruokapalveluiden ulkoistamista.
Kaupunginhallituksen jäsenet Janne Sjölund (sd.), Merja Koski (sd.), Kari Koski (sd.), Li Grönlund (vas.) ja Seppo Nikula (kok.) jättivät kaupunginhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteen. Seppo Nikula esitti asian palauttamista uuteen valmisteluun, mutta ehdotus ei saanut riittävästi kannatusta.