Ukrainalainen Iryna Haidar vastaa puhelimeen kiovalaisessa vuokra-asunnossa, jonne hän saapui Suomesta reilu kuukausi sitten.
– Taas on ilmahyökkäys, emmekä voi mennä kellariin, koska Tymur on vielä hyvin heikko.
Perhe on siirtynyt eteiskäytävään, ilmavaaran ulottumattomiin.
Irynan pojan, 8-vuotiaan Tymur Haidarin aivokasvain leikattiin kansallisessa lastensairaalassa Kiovassa elokuun Elokuun 15. päivänä. Yle on nähnyt leikkausta koskevat asiakirjat.
Nyt Tymur käy sädehoidossa.
Äidin vierestä kuuluu lasten ääniä. Tymurin lisäksi Irynalla on nuorempi poika, 4-vuotias Danylo.
Tie Suomeen
Kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi, Iryna Haidar ja hänen lapsensa asuivat Harkovassa. Aluksi he lähtivät Bulgariaan, mutta jo lokakuussa 2022 he muuttivat Suomeen.
– Viihdyimme hyvin Suomessa, siellä on kaunis luonto. Vastaanottokeskukselta saimme pienen, mutta erittäin mukavan asunnon Ruotsinpyhtäältä läheltä Loviisaa. Monet tuntemattomat suomalaiset auttoivat meitä ihan noin vain, huonekaluilla ja tavaroilla.
Ukrainassa Haidar oli opiskellut psykologiksi.
Kuitenkin jo talvella Tymur alkoi voida huonosti. Joskus poka oksensi äkillisesti tai sai ripulin. Vastaanottokeskuksen sairaanhoitajalla oli aikoja vain kaksi kertaa viikossa, äiti kertoo.
– Sairaanhoitajamme puhui venäjää. Selitin hänelle, että lapsi voi huonosti, mihin hän vastasi, että se menee ohi itsestään ja että olen huolestunut turhan takia.
Kun eräänä päivänä pojan oksentelu jatkui koko päivän, Iryna Haidar soitti ambulanssin. Ensihoitajat epäilivät rotavirusta ja ehdottivat, että äiti veisi lapsen itse päivystykseen, mutta Haidarilla ei ollut varaa taksikyytiin.
– Lopulta toukokuussa saimme ajan lääkärille yksityiseen terveyskeskukseen Porvooseen, josta vastaanottokeskuksemme ostaa terveyspalvelut. Tuolloin Tymur oli jo alkanut laihtua, Iryna kertoo.
Äidin mukaan Tymur painoi vain 29 kiloa, kun aiemmin painoa oli ollut 34 kiloa. Poika on 134 senttiä pitkä.
– Tymurille tehtiin testit helikobakteerin ja loisten varalta. Ne olivat kaikki negatiivisia. Diagnoosi oli mahalaukun toimintahäiriö, Iryna kertoo.
Ylen ukrainankielinen toimitus Yle Novyni on nähnyt tapaukseen liittyvät potilasasiakirjat.
Toisella lääkärikäynnillä kesäkuussa pojalle määrättiin lääkitys, jolla säädellään vatsan happamuutta.
Hänen tilansa ei kuitenkaan parantunut. Heinäkuussa Tymurin toinen silmä alkoi karsastaa. 27. heinäkuuta hän sai kolmannen kerran ajan yleislääkärille, joka epäili aneurysmaa eli valtimon pullistumaa ja antoi lähetteen neurologille.
Seuraavana päivänä, 28. heinäkuuta, pelästynyt äiti suostutteli keskuksen soittamaan ambulanssin ja viemään Tymurin Kotkan sairaalan päivystykseen. Siellä tehtiin ulkoinen tutkimus, yleiset verikokeet ja annettiin lähete silmälääkärille viikon kuluttua.
Lapselle ei missään vaiheessa tehty ultraäänitutkimusta tai tietokonetomografiaa, Iryna Haidar kertoo.
– Elokuun 3. päivänä silmälääkäri lähetti meidät vihdoin magneettikuvaukseen, mutta viikon sisällä, ja lääkäri varoitti meitä, että meiltä saatetaan evätä kiireellisyys ja että meidän pitäisi varautua odottamaan pidempään.
Mutta Iryna ei halunnut odottaa, sillä pelkäsi poikansa hengen puolesta. Kolmen päivän päästä perhe matkusti takaisin Ukrainan Harkovaan, jossa ensimmäinen tietokonetomografia paljasti Tymurin aivoissa kasvaimen.
Harkovasta lapsi lähetettiin Kiovaan leikkaukseen, jossa häneltä poistettiin levinnyt, pahanlaatuinen aivokasvain.
”Tällaista suomalainen terveydenhuolto on”
Iryna Haidarin lisäksi myös muut Loviisan vastaanottokeskuksen asiakkaat valittavat lääkäripalvelujen huonosta laadusta ja vastaanottokeskuksen henkilökunnan välinpitämättömyydestä.
Natalia Mazurenko tuli Suomeen poikansa kanssa Ukrainan Vinnitsasta. Oleh Mazurenkolle, 6, oli tehty sydänleikkaus Ukrainassa, ja ukrainalaiset lääkärit kehottivat häntä lähtemään maasta, koska stressi ja pommisuojien kosteus eivät tekisi hyvää terveyelle.
Pojalla oli ollut Mazurenkon mukaan 37,4:n asteen kuumetta kolmen kuukauden ajan, mutta Vastaanottokeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolle on vaikea päästä, ja vielä vaikeampaa on saada lähete jonkinlaiseen tutkimukseen, Mazurenko valittaa.
– He selittävät meille, että tällaista suomalainen terveydenhuolto on.
Mazurenko kertoo myös Loviisan vastaanottokeskuksen raskaana olleesta asiakkaasta, joka vietiin sairaalaan vasta viime hetkellä, ja lopulta nainen synnytti suoraan ambulanssissa.
Yle Novyni ei ole voinut vahvistaa Mazurenkon kertoman todenpitävyyttä, mutta julkaisee hänen kertomuksensa, sillä se kuvastaa yleistä mielialaa ja huolta Loviisan vastaanottokeskuksessa asuvien ukrainalaispakolaisten keskuudessa.
Vastaanottokeskus kiistää kaikki syytökset
Hemcare-yrityksen ylläpitämän Loviisan vastaanottokeskuksen johtaja Antti Lilja kertoi Ylen ukrainankielisille uutisille Yle Novynille sähköpostitse, että keskuksessa on pidetty palaveri, jossa keskusteltiin toimittajien tietoon tulleista tilanteista.
– Yleisellä tasolla voidaan todeta, että sairaanhoitajamme ohjaavat asiakkaita lääkäriin, joka on juuri se taho, joka tekee päätökset asiakkaiden hoitoa ja jatkotutkimuksia koskien. Sairaanhoitajillamme ei ole omassa asemassaan syytä tai oikeutta ryhtyä kyseenalaistamaan lääkäreiden asiakkaillemme määräämiä hoitoprosesseja.
Lisäksi Lilja muistutti, että Suomessa on yleisesti ottaen pulaa lääkäreistä, ja antoi linkin tätä ongelmaa käsittelevään Ylen artikkeliin.
Samansuuntaisen vastauksen antoi myös maahanmuuttovirasto Migri. Vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi vakuutti sähköpostitse, että vastaanottokeskuksissa olevat ihmiset ovat sairaanhoidon piirissä samassa laajuudessa kuin muutkin Suomessa asuvat ja kohtaavat samoja ongelmia kuin muutkin.
”Tarjosimme palveluitamme vapaaehtoisina lääkäreinä maksutta”
Lääkäri Evgeniia Uglova ei ole täysin samaa mieltä Migrin ja vastaanottokeskuksen tilannearvion kanssa.
– En sanoisi, että ukrainalaiset pakolaiset olisivat samantasoisen avun piirissä kuin suomalaiset. Kynnys avun saamiseen on hyvin korkea, koska heidän koko hoitoon pääsynsä riippuu vastaanottokeskuksen sairaanhoitajasta. Hän ottaa vastaan harvoin, kerran tai kaksi viikossa, saattaa olla poissa sairauden takia tai lähteä lomalle. Tavallinen suomalainen menee toiseen terveyskeskukseen ja se on siinä, Uglova sanoo.
Uglova on Suomessa laillistettu lääkäri. Tässä artikkelissa hän kuitenkin kommentoi tilannetta vapaaehtoisena, sillä hän on Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta lähtien auttanut järjestelmällisesti ukrainalaisia pakolaisia, erityisesti koetulosten, lääkärilausuntojen ja muiden vastaavien asiakirjojen kääntämisessä.
Lisäksi pakolaisilla on usein ongelmia, jotka johtuvat kielitaidon puutteesta ja siitä, että he tuntevat huonosti oikeuksiaan. Uglovan mukaan ihmiset ovat esimerkiksi luulevat, ettei heillä ole oikeutta tilata ambulanssia edes hätätilanteissa, ja odottavat joskus päiviä päästäkseen sairaanhoitajan vastaanotolle jopa akuutin vatsakivun vuoksi.
– Minä ja kollegani, useat vapaaehtoiset lääkärit, tarjosimme vastaanottokeskuksille luentoja suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä ja jopa yleislääkärivastaanottoa pakolaisille, ja kaikki tämä ilmaiseksi. Mutta saimme kielteisen vastauksen vastaanottokeskuksilta, Uglova kertoo.
Vapaaehtoisille lääkäreille selitettiin, että jokaista lääkäripalvelua varten oli jo tehty sopimukset joko kuntien tai yksityisten lääkäriasemien kanssa.
Uglova ehti kuitenkin pitää informatiivisen luennon Espoon avustuskeskuksessa. Hän oli järkyttynyt siitä, miten kauan ihmiset olivat valmiita kärsimään terveysongelmista, esimerkiksi jatkuvasta korkeasta verenpaineesta, vain välttääkseen sairaanhoitajan vastaanotolle menoa.
Uglova ei voi kommentoida Tymur Haidarin yksittäistapausta, mutta yleisellä tasolla hän sanoo, että oireet, kuten oksentelu aamulla, päänsärky erityisesti aamupäivisin ja äkillisesti alkanut karsastaminen voivat viitata kasvaimeen, jolloin tarvitaan tietokonetomografia- tai magneettikuvaus. Tapauksissa, joissa on syytä epäillä hoitovirhettä, Uglova kehottaa ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen ja tekemään valituksen suoraan sairaalaan.
Ukrainalaispakolaisilla oikeus tasavertaiseen hoitoon
Helsingin seudun potilasasiamies Taru Salo kertoo, että tilapäisen suojelun piirissä olevilla pakolaisilla on oikeus laadukkaaseen terveydenhuoltoon tasavertaisesti suomalaisten kanssa.
Salo muistuttaa myös, että kaikissa kiistanalaisissa tilanteissa, joissa potilas on tyytymätön hoitoon, hän voi ensin keskustella asiasta suoraan lääkärin kanssa, sitten lääkärin esimiehen kanssa, ja jos tämä ei tuota tulosta, hänen tulee valittaa edelleen.
– Potilas voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitoyksikköön tai kannella asiasta valvontaviranomaiselle. Henkilövahinkoihin johtaneissa hoitovirhe-epäilyissä potilas voi tehdä myös potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Asiointi on mahdollista myös englanniksi.
Uglova ei kuitenkaan usko, että ukrainalaiset pakolaiset suoriutuisivat näistä toimenpiteistä, sillä useimmat heistä eivät edes tiedä kyseisestä mahdollisuudesta.
”Meidät kutsutaan takaisin Suomeen”
Kiovan lastensairaalassa tehty leikkaus onnistui hyvin, ja pian sen jälkeen Tymurille määrättiin sädehoitoa.
Kiovalainen hyväntekeväisyysjärjestö kattoi kaikki hoitokulut.
Nyt Tymur käy säännöllisessä sädehoidossa, jonka jälkeen hän ja hänen äitinsä voivat palata kotiin kiovalaiseen vuokra-asuntoon. Vuokran maksaa Iryna Haidarin entinen aviomies ja lasten isä. Hän auttaa myös lasten hoidossa.
Jokin aika sitten Iryna Haidariin otti yhteyttä toinen sairaanhoitaja Loviisan vastaanottokeskuksesta. Hän pyysi lähettämään asiakirjat sairaudesta ja kertoi, että keskus voisi auttaa heitä kuntoutuksessa.
– He kutsuvat meidät takaisin Suomeen. He sanovat, että näin olisi parempi Tymurille.
Iryna ei tiedä, liittyvätkö yhteydenotot siihen, että hän on ollut aktiivisesti tekemisissä toimittajien kanssa.
Hän ei myöskään aio vielä valittaa hoidon puutteista Suomessa.
– Pelkään, että se voi jossain määrin vahingoittaa meitä, jos palaamme Suomeen. En halua, en jaksa tehdä mitään päätöksiä juuri nyt, haluan vain, että Tymur käy sädehoidossa ja paranee.
Juttu on julkaistu ukrainaksi Yle Novynin ja venäjäksi Yle Novostin nettisivuilla.
Suomessa Iryna Haidarin perheen tapauksesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.