Ammattiliittojen mielenilmaukset hallituksen työelämään kaavailemia muutoksia vastaan alkoivat tänään tiistaina, kun sadat työntekijät marssivat ulos reilulla kymmenellä työpaikalla Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.
Työtaistelutoimet jatkuvat huomenna keskiviikkona Länsi-Suomessa ja torstaina idässä ja lisää on suunnitteilla myös kahdelle tulevalle viikolle.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kuvailee toistaiseksi ilmoitettuja toimia varsin lyhyiksi ja maltillisiksi, mutta ennen kaikkea tarpeettomiksi.
Ulosmarssien ja työnkeskeytysten kohdalla hän toivoo malttia ja harkintaa, sillä niiden vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajaan, eli omaan palkanmaksajaan.
”Kyse on siitä, että suomalainen työ pärjää”
Ay-liikkeen tavoitteena on saada hallitus peruuttamaan työmarkkinauudistuksissa ja sosiaaliturvan leikkauksissa.
Ammattiliittoja hiertävät etenkin hallituksen kaavailut koskien ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, irtisanomisen helpottamista, poliittisten lakkojen rajaamista sekä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta.
Työministeri puolustaa hallitusohjelmaan kirjattuja työmarkkinareformeja toteamalla, että työllisyydessä päästään eteenpäin ja työpaikat säilyvät vain sillä, että sekä työn tekeminen että työn teettäminen kannattaa.
– Nämä ovat uudistuksia, jotka muissa Pohjoismaissa on toteutettu. Ne on toteutettu nimenomaan sen takia, että oman maan työllisyystilanne paranee ja työn kilpailukyky paranee. Eli viime kädessä kyse on siitä, että suomalainen työ pärjää paremmin kansainvälisessä kilpailussa.
”Yritykset ovat tässä syytön osapuoli”
Työantajapuolta huolestuttaa pidempien lakkojen mahdollisuus ja niiden korkean hintalappu.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämies muistuttaa, että vaikka lakot kohdistuvat maan hallitukseen, maksavat laskun käytännössä yritykset ja viime kädessä työpaikat.
Hänen mukaansa nyt ilmoitettujen työtaistelutoimien ja mielenilmausten hinta on yrityksille vielä varsin pieni.
– Mutta on selvää, että jos mennään varsinaisiin lakkoihin, niin silloin hintalappu nousee ja se kohdistuu niihin yrityksiin, jotka ovat tässä syytön osapuoli. Pitää toivoa, että näin ei tapahdu, vaan että maltti säilyy.
Häkämies myöntää olevansa tilanteesta huolissaan.
– On käytetty uhkauksia, että otteet kovenevat ja se tietysti huolestuttaa talouden ja työllisyyden näkökulmasta.
Kolmikanta romutettu?
Työntekijäpuoli on syyttänyt hallitusta haluttomuudesta neuvotella ja vihjannut hallituksen pyrkivän jopa perinteisen kolmikantaneuvottelun romuttamiseen, kun se on kirjannut työelämän uudistukset suoraan hallitusohjelmaan.
Satonen kiistää syytökset. Hänen mukaansa tälläkin hetkellä on käynnissä useampi kolmikantainen neuvottelu yksittäisistä työelämäreformeista ja hallituksen esityksiä on täysin mahdollista täsmentää vielä näissä työryhmissä.
– Toki iso kuva on se, että näiden hallituksen toimenpiteiden tarkoitus on vahvistaa Suomen työllisyyttä sadalla tuhannella hengellä. Jos nämä toimenpiteet eivät käy, niin pitäisi itse tarjota jotain, jossa puhutaan samasta mittaluokasta. Tällaisia tarjouksia ei ole tullut, Satonen sanoo.
Myös Häkämies ihmettelee työntekijäpuolen väitteitä kolmikannan romuttumisesta. Hänen mielestään hallituksen on nyt aika toimia, sillä Suomessa ei ole päästy vuosikymmeniin eteenpäin työnantajien ja palkansaajien välisissä neuvotteluissa.
– Totta kai työryhmissä kuullaan eri osapuolten asiantuntemusta, mutta Suomi velkaantuu rajulla tavalla ja talouden käänne pitää saada aikaiseksi tilanteessa, jossa nyt vielä lähiaikoina talouden taantuma on aika selkeästi uhkaamassa, jollei ole tullutkin.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tapaa työmarkkinaosapuolet huomenna keskiviikkona yhteisen pöydän ääressä.
Juttua korjattu kello 23:02: Jutussa todettiin virheellisesti työministeri Arto Satosen todenneen ulosmarssien ja työnkeskeytysten vaikutusten kohdistuvat suoraan työnantajaan, eli ”palkansaajaan”. Oikea muotoilu on ”palkanmaksajaan”.