Helmarit jatkaa Kansojen liigan otteluitaan lokakuun lopulla, kun joukkue kohtaa kahdesti Kroatian. Yle näyttää Suomen Kansojen liigan ottelut kanavillaan.
Suomen naisten jalkapallomaajoukkue Helmarit päätti syyskuun maajoukkuetauon Kansojen liigan lohkonsa johdossa. Perjantaina Suomi voitti kotikentällään vakuuttavasti Slovakian maalein 4–0 ja tiistaina Romanian vieraana Helmarit otti niukan 1–0-voiton.
Suomi aloitti Romania-ottelun vahvasti, kun Eveliina Summanen pääsi viimeistelemään voittomaaliksi jääneen osuman jo 17. peliminuutilla. Toinen puoliaika oli kuitenkin Suomelle erittäin haastava, eikä Romanian onnistuminen ollut kovinkaan kaukana. Ainoastaan puolustaja Elli Pikkujämsän pää esti tasoitusmaalin.
Uuden peli-identiteetin muutostyö kesken
Yle Urheilun jalkapalloasiantuntija Maiju Ruotsalaisen mukaan Suomella oli tilaa hyökätä laitoja pitkin, kun Romania tukki keskialueen ja rangaistusalueensa. Ruotsalainen kuitenkin harmittelee, kun Suomen pelaajat eivät tehneet henkilökohtaisia ratkaisuja laidoilla.
– Esimerkiksi Katariina Kosolalla ja Emma Koivistolla oli useampia hyviä mahdollisuuksia joko haastaa puolustajia yksi vastaan yksi -tilanteissa tai keskittää pallo maalin edustalle. Jostain syystä pelaajat vaikuttivat etsivän mieluummin syöttöjä kuin yksilöratkaisuja, Ruotsalainen arvioi.
Helmareiden päävalmentaja Marko Saloranta aloitti pestissään virallisesti tämän vuoden tammikuussa. Uuden valmennusjohdon alaisuudessa Suomi on pelannut uudella peli-identiteetillä, jossa joukkue haluaa pallonhallinnan sekä pelaajien väliset etäisyydet tiiviimmiksi.
Ruotsalainen sanoo, että valmennusjohto on tehnyt vakuuttavan pohjatyön Suomen uudelle ilmeelle, mutta muutostyö on vielä kesken.
– Suomen tahmaisuus johtui siitä, että syöttämällä yritettiin murtaa Romanian tiivis ja matala puolustusblokki.
Aiempina vuosina Suomi on rakentanut hyökkäyksensä nopeatempoisesti ja suoraviivaisesti. Esimerkiksi edellinen päävalmentaja Anna Signeul kuvaili vuonna 2021 joukkueen pelitapaa ”yksinkertaiseksi ja raa'aksi”. Signeulin alaisuudessa Suomi lähti pallonriistojen jälkeen nopeaan vastahyökkäykseen tai peliväline potkaistiin pitkänä vastustajan kenttäpuoliskolle.
– Tällä hetkellä Suomi hakee silloinkin syöttöä, vaikka pelaajilla olisi mahdollisuus edetä pallon kanssa tai haastaa vastustajia yksi vastaan yksi -tilanteissa, Ruotsalainen toteaa.
Romanian prässi aiheutti haasteita
Yle Urheilun asiantuntija Hanna Ruohomaa arvioi perjantain Slovakia-ottelun jälkeen, että Suomen akilleenkantapää on oman rangaistusalueen puolustaminen. Asiantuntija Ruotsalaisen mukaan tiistai-iltana puolustuspään heikkous näkyi toisaalla.
Suomi ei vaikuttanut keksivän keinoja päästä pois omalta alueeltaan, kun Romania kohotti prässitasoaan toisella puoliajalla. Romania onnistui useampaan otteeseen riistämään pallon Suomen kenttäpuoliskolla. Muutama riistoista tapahtui varsin lähellä Helmareiden maalia.
– Romania pääsi rakentamaan vastahyökkäyksiään liian läheltä Suomen maalia. Kyllä oman boksin puolustamista pitää parantaa, mutta vielä enemmän parannusta vaativat tilanteet, joissa pallo on juuri voitettu omalle joukkueelle. Sen jälkeen ensimmäinen syöttö pitää saada joukkuekavereille, ja liikuttaa pallo pois alueelta, jossa se on näissä peleissä usein menetetty, Ruotsalainen toteaa.
Toisen puoliajan kovan intensiteetin ja vahvan prässitason ansiosta Romania pääsi peliin mukaan, onnistui luomaan maalipaikkoja ja oli lähellä tasoitusmaalia. Romania-ottelu oli ensimmäinen mittari siitä, miten pelaajat reagoivat, kun harjoitellut asiat eivät onnistukaan. Ruotsalaisen mukaan Suomelta uupui johtaja.
– Olen sitä mieltä, että loukkaantumisen takia poissa olleen Olga Ahtisen puuttuminen näkyi. Hän on selkeästi ollut johtajahahmo, joka puheellaan ohjaa muita ja tuo ympärillä olevilleen turvallisen olon. En tiedä, nousiko kukaan johtamaan porukkaa, kun Ahtinen puuttui.
Päävalmentaja Marko Saloranta vastasi tiistai-iltana Ylen lähetyksessä Ruotsalaisen arvioon.
– Eveliina Summanen on erilainen johtaja, Eva Nyström on johtaja ja Natalia Kuikka johtaa sillä, mitä hän tekee. Ei kauheasti välttämättä ylimääräisiä puhu, mutta on selkeä johtaja. Totta kai joukkue aina kaipaa johtajia ja Olga (Ahtinen) on sellainen, mutta tuossa on muitakin johtajia, Saloranta sanoi.
Kansojen liiga, B-liiga, lohko 2
Joukkue | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Häviöt | Maaliero | Pisteet |
SUOMI | 2 | 2 | 0 | 0 | 5–0 | 6 |
Slovakia | 2 | 1 | 0 | 1 | 4–4 | 3 |
Kroatia | 2 | 1 | 0 | 1 | 2–5 | 3 |
Romania | 2 | 0 | 0 | 2 | 1–3 | 0 |
Kansojen liigan B-liigan kakkoslohkon tulokset:
Suomi–Slovakia 4–0, Kroatia–Romania 2–1, Suomi–Romania 1–0, Slovakia–Kroatia 4–0.
Mitä tapahtuu, jos lohkovoitto varmistuu aikaisin?
Voittamalla lohkonsa Suomi etenisi suoraan EM-jatkokarsintaan ja nousisi A-liigaan, jossa pelaavat muun muassa MM-mitalistit Espanja, Englanti ja Ruotsi.
Yle Urheilun asiantuntija Ruotsalainen kokee, että joukkue on hyvin valmistautunut EM-kisojen kannalta tärkeisiin otteluihin. Suomi kohtasi maaotteluissa ennen Kansojen liigan alkua joko lohkonsa joukkueet tai samantasoiset vastustajat.
– Suomi on hionut omaa pallonhallinta- ja hyökkäyspeliään näihin B-liigan otteluihin, mutta ei ole vielä suunnannut katsettaan noihin astetta kovempiin otteluihin. Toki tämä lohko pitää ensin voittaa, mutta samalla Suomen pitäisi valmistautua seuraavan kategorian vastustajiin.
Ruotsalainen toteaa, että Suomen valmennusjohdon pitäisi alkaa miettimään, miten tulevan kauden otteluissa voitetaan. Uskotaanko omaan pallonhallintaan vai onko peli enemmän puolustusvoittoista?
– Toivoisin valmennusjohdolta ehkä enemmän peliin reagoimista, enkä niinkään sitä, että ennakkoon on mietitty ketä, miten ja koska peluutetaan. Pitäisi reagoida siihen peliin vielä tehokkaammin. Esimerkiksi Katariina Kosola oli loistava Slovakia-pelissä, kun hän onnistui ohittamaan vastustajia. Romaniaa vastaan Kosola ei onnistunut, mutta silti häntä ei vaihdettu kentältä pois.
Kuuntele Yle Urheilun 11 ystävää -podcastin tuorein jakso alta tai tästä linkistä.
Suomen tulevat ottelut:
27.10. Suomi–Kroatia
31.10. Kroatia–Suomi
30.11. Suomi–Romania
5.12. Slovakia–Suomi