Energia- ja tuulivoimayhtiö OX2 kaavailee Pohjanlahdelle kolmea merituulivoimapuistoa, Tyrskyä, Hallaa ja Lainetta.
Se on laskettanut Gaia Consulting -yhtiöllä hankkeidensa talous- ja työllisyysvaikutuksia.
Laskelmien mukaan merituulivoimapuistot toisivat suunnittelu-, rakennus- ja käyttövaiheessa työtä yli 37 000 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutuksista runsas kaksi kolmasosaa sijoittuu voimaloiden käyttöajalle.
Merituulivoimapuistoista koituisi laskelmien mukaan lisäksi kunnille ja valtiolle yli 19 miljardin euron verran suoria ja välillisiä verotuloja. Niistä merkittävin osa syntyy sähkön myynnistä käyttöaikana.
Puistojen käyttöaika on 35 vuotta.
Kolmen puiston investointi maksaa arviolta 15 miljardia euroa. OX2 arvioi, että käytön aikaiset kustannukset ovat 8,4 miljardia euroa.
Tuulivoimayhtiöstä arvioidaan, että jos puistojen luvitus etenee ajallaan, ne voisivat olla toiminnassa 2030-luvun alussa.
Halla ja Laine ovat ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Liiketoimintajohtaja Janne Lamberg arvioi, että parhaimmillaan merituulivoimapuistojen yva-prosessit olisivat valmiita 2024 kesällä ja Tyrskyn noin vuotta myöhemmin.
Halla (enintään 160 voimalaa) , Laine (enintään 150 voimalaa) ja Tyrsky (enintään 95 voimalaa) tuottaisivat vuosittain arviolta 29 TWh sähköä.
Tyrskyä kaavaillaan Vaasan edustalle Suomen talousvyöhykkeelle. Laineen sijoituspaikka on Kokkolan ja Pietarsaaren edustalla. Halla sijoittuu Oulun ja Raahen edustalle.
Työtä ja toimeentuloa alueille
Puistot tuovat paikallisesti työtä varsinkin rakentamisaikanaan.
Laskelmien mukaan Pietarsaaren ja Kokkolan seuduille suunniteltu Laine tuo elinkaaren aikana työtä noin 13 000 henkilötyövuoden verran. Verotuloja sen arvioidaan tulouttavan 7,3 miljardia euroa.
Pietarsaaren ja Kokkolan lisäksi työtä syntyy myös Uudenkaarlepyyn alueelle.
Paikallinen vaikutus syntyy käytön aikana huollosta, asennuksista ja varaosista.
Laineen investointi maksaa 5,5, miljardia euroa ja käyttökustannusten arvioidaann elinkaaren aikana olevan 2,8 miljardia.
Tällä hetkelllä Suomi ei ole määritellyt talousvyöhykkelle kiinteistöveroa. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että talousvyöhykkeen lainsäädäntö uudistetaanä, jolloin kiinteistöveroa saatetaan periä tulevaisuudessa. Suurin osa verotuloista syntyisi merituulivoimapuistojen kautta työllistyvien ansiotuloveroina sekä yhteisöveroina ja sähköveroina.
27.9. kello 15 artikkeliin lisätty tietoja merituulivoimapuistojen verotuksesta sekä puistojen yva-prosesseista.