Hyppää sisältöön

100 000 ihmistä pitäisi saada töihin, mutta palkasta ei juuri puhuta – työnhakupalvelussa ihmetellään, miksi

Työnhakupalvelu Duunitorin asiantuntija sanoo, että monen kynnys työnhakuun madaltuisi, jos palkka kerrottaisiin jo työpaikkailmoituksissa. Kerro Ylelle, oletko perääntynyt työnhausta, kun palkka on selvinnyt.

Rakennusalan työntekijä kävelee telineillä.
Työnantajat jättävät usein työpaikkailmoituksissaan palkan määrän kertomatta. Hakijalle se voi olla kynnys, joka estää kokonaan hakemasta työpaikkaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Sannimari Lehtilä
Avaa Yle-sovelluksessa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallituksen tavoite 100 000 suomalaisen työllistymisestä on jo tutuksi tullut mantra. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toisti edellä mainitun tutun luvun viimeksi keskiviikkona tavatessaan työmarkkinaosapuolet virka-asunnollaan Kesärannassa.

Yksi hallituksen keskeinen viesti on, että työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Ainakin pelkästään parempaa elantoa tavoittelevan työnhakijan on vaikea innostua työnhakuun, jos työpaikkailmoituksessa ei kerrota työstä maksettavaa palkkaa. Näin on valtaosassa työpaikkailmoituksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman Työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa yhteensä liki 250 000. Samaisen katsauksen mukaan elokuun lopussa oli Työ- ja elinkeinotoimistoissa sekä kuntakokeiluissa avoinna 54 800 työpaikkaa.

Luvut ovat armottomia: työt ja tekijät eivät kohtaa.

Kaikki keinot otettava käyttöön

Hallituksella on omat konstinsa työllisyyden parantamiseen.

Työnhakupalvelu Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salosen mielestä myös työnantajien on käännettävä kaikki kivet, jos tavoitteena on lisätä työtä tekevien määrää.

Palkka-avoimuuden lisääminen ja erityisesti palkan kertominen jo työpaikkailmoituksissa voisi hänen mukaansa lievittää työnhakijoiden ja -antajien kohtaanto-ongelmaa. Salonen kertoo kiinnittäneensä asiaan huomiota jo vuosien ajan.

Kehitystäkin on hänen mukaansa tapahtunut. Silti edelleenkin esimerkiksi Duunitorin ilmoituksista vasta noin seitsemässä prosentissa kerrotaan hakijalle työstä maksettavan palkan määrä.

– On tapahtunut muutosta, onneksi. Mutta edelleen on todella harvinaista, että palkka kerrotaan työpaikkailmoituksen yhteydessä.

Esimerkiksi haastattelupäivänä Duunitorin sivuilla oli 31 000 ilmoitusta avoimesta työpaikasta. Niistä palkka kerrottiin 2 100:ssa.

Oletko koskaan perääntynyt työnhausta, kun palkka on selvinnyt?
Tai jättänyt hakematta työpaikkaa, koska palkkaa ei ole ilmoitettu hakuilmoituksessa?

Käytämme vastauksia vain luvallasi. Henkilötietoja käsittelevät vain jutun teossa mukana olevat Ylen journalistit. Jos sinulla on kysymyksiä lomakkeeseen liittyen, otathan yhteyttä: jenni.joensuu@yle.fi.

Kuvassa työpaikkoja välittävän Duunitorin Suomen viestintäjohtaja Aino Salonen.
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen toivoo, että työpaikkailmoituksissa olisi aina mainittuna edes jonkinlainen palkkahaitari. Kuva: Fredrik Bäckman / Duunitori

Työnhakijan näkövinkkelistä tilanne on kummallinen, sillä moni tahtoisi jo työpaikkaa hakiessaan tietää siitä maksettavan palkan suuruuden – tai pienuuden.

Työnantajien puolelta katsottuna asia on mutkikkaampi. Syitä tai selityksiä asialle on monia, sanoo Aino Salonen.

– Kyseessä on aika juurtunut käytäntö. Vanhat tavat istuvat työnantajilla tiukassa. Suomessa on totuttu, ettei työpaikkailmoituksessa kerrota palkkaa. Muutos tapahtuu tässä tuskastuttavan hitaasti.

Salonen kuvailee, että työnantaja voi nähdä rekrytoinnin neuvotteluna, jossa omia kortteja ei haluta paljastaa liian varhain. Työnantaja voi pyytää työnhakijaa määrittelemään oman palkkatoiveensa, mikä ei aina ole yksinkertaista.

– Se on välillä aika epäreilu vaatimus, sillä ilmoitus ei useinkaan anna tarpeeksi tietoa työtehtävästä. Vaarana on, että hakija hinnoittelee itsensä ylä- tai alakanttiin.

Palkkapuhe on suomalaisilla työpaikoilla vähäistä ja se voidaan kokea vaikeaksi. Palkka herättää myös paljon tunteita. Se voi olla yksi syy siihen, ettei työnantaja lähde kertomaan palkkaa työpaikkailmoituksissaan.

– Palkka vaihtelee esimerkiksi tehtävän vaativuuden, osaamisen, työssä suoriutumisen ja yksilön työmarkkina-aseman mukaan, muistuttaa Aino Salonen.

Tästä syystä hän sanoo ymmärtävänsä, jos työnantaja pitää avoimia palkkakeskusteluja hankalina.

– Kyllä johtajan pitäisi silti aina pystyä perustelemaan palkkaerot kaikille työyhteisössä, Salonen summaa.

Palkka jo ilmoitukseen, niin aikaa säästyy kaikilta

Töitä on monenlaisia, ja usein palkka koostuu monesta eri asiasta. On peruspalkkaa ja sen päälle vaikkapa iltalisiä, on bonuksia ja on provisioita.

Työnantaja ei kuitenkaan saisi jättää pohtimatta palkka-avoimuutta monimutkaisen palkkarakenteen takia.

Työpaikkailmoitukseen olisi viestintäjohtaja Aino Salosen mielestä hyvä laittaa edes jonkinlainen palkkahaitari aina.

Ilmoituksessa voisi lisäksi avata sanallisesti, mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat palkan määrään. Hakijaa kannattaisi auttaa myös kertomalla, mitä ihmiset vastaavassa työssä tienaavat.

– Työnhakijat janoavat palkkatietoa, ja sitä kannattaisi antaa heille. Se on monelle tärkeä työn hakemisen kriteeri.

Aino Salosen mielestä on jopa hieman absurdia, että työnantajat jättävät ilmoituksissaan kertomatta palkan määrän, kun monella alalla on meneillään ankara kilpailu parhaista osaajista.

– Jos tieto palkasta kerrotaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, säästää se sekä hakijan että työnantajan arvokasta aikaa.

Voit keskustella aiheesta 3. lokakuuta kello 23 asti.

Taantuma uhkaa pilata Orpon hallituksen talouskurin
Jos talous painuu taantumaan, Orpon hallituksen tavoittelema työpaikkojen luominen ja talouskasvu voivat jäädä kaukaiseksi haaveeksi. Uutispodcastin vieraana Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori Mika Maliranta. Juontajana Heikki Valkama.

Suosittelemme