Ville, 43, katselee tyhjää hiekkakenttää Jyväskylässä. Lapsena hän pelasi samalla kentällä aina talvisin jääkiekkoa kavereidensa kanssa.
– Olen aina halunnut lapsia. Nykyisessä parisuhteessa olemme yrittäneet lasta kaksi vuotta. Ikä ei ole tässä asiassa vain etu. Aikaisemmissa suhteissa ei olla oltu vielä sellaisessa vaiheessa, jossa lapset olisivat olleet ajankohtaisia.
Ville ei ole puolisonsa kanssa hakenut lapsettomuuteensa apua.
– Emme ole vielä lähteneet hedelmöityshoitoihin. Kokeillaan vielä perinteisin keinoin ja jos ei onnistu, mietitään sitten jatkoa.
Villen nimi on muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Yle yritti tavoittaa haastatteluun useampaa lapsetonta, he kieltäytyivät nimettömistäkin haastatteluista.
Yhtä monta syytä kuin lapsetonta
Syntyvyys on laskenut Suomessa lähes kolmanneksella reilussa kymmenessä vuodessa ja vauhti vain kiihtyy. Jo puolet 35 -vuotiaista miehistä ja 35 prosenttia samanikäisistä naisista on lapsettomia.
Lapsettomien osuus on Suomessa maailman huippuluokkaa.
– Syntyvyys on laskenut meillä lähes kaikenikäisllä ja kaikissa väestöryhmissä, mutta erityisesti ensimmäisiä lapsia on syntynyt vähemmän. Suomessa syntyvyyden lasku on jyrkempää kuin missään muualla Euroopassa, kertoo väestötieteen professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
Syitä lapsettomuuteen on monia: Parisuhteiden lyhyt kesto, sopivan kumppanin puuttuminen, epävarmuus elämässä, psyykkinen pahoinvointi, lasten saannin liika lykkääntyminen tai esimerkiksi työttömyys. Jotkut eivät edes halua lapsia.
– Lapsettomien osuus on Suomessa ollut jo pitkään poikkeuksellisen suuri. Eri syitä siihen on yhtä paljon kuin on vaikkapa työttömyyteen. Esimerkiksi nuorilla on ongelmia identiteetin muodostamisessa. Myös yksilöllistymiskehitys etenee, normit eivät enää sanele perheellistymistä samalla tavalla kuin ennen, sanoo Jalovaara.
Jalovaaran mukaan lapsien saantiin liittyy myös harhaluuloja.
– Neljäkymppinen tai viisikymppinen mies voi ajatella, että kyllähän minä niitä lapsia saan. Tutkimusten mukaan kuitenkin lapsia saadaan keskimäärin kahta vuotta nuoremman kumppanin kanssa. Myös moni yli neljäkymmentä vuotta vanha nainen voi yllättyä, ettei enää pääse maksuttomiin hedelmöityshoitoihin.
Suuret vaikutukset yhteiskuntaan
Syntyvyyden laskulla on laajat vaikutukset yhteiskuntaan.
Lasku vaikuttaa muun muassa talouteen, väestön ikärakenteeseen, työvoiman riittävyyteen, eläkkeiden rahoitukseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
– Yhteiskunnan pitää sopeutua valtavaan väestörakenteen muutokseen. Varmasti halutaan myös tukea sitä, että ihmiset voisivat perustaa toivomiaan perheitä, sanoo Jalovaara.
Matala syntyvyys ei ole ongelma ainoastaan yhteiskunnalle, vaan myös monelle yksilölle. Ihmiset toivovat edelleen saavansa keskimäärin kaksi lasta.
Yleensä perhe tuo Jalovaaran mukaan ihmiselle resursseja ja hyvinvointia. Lapsettomuus voi lisätä ihmisten huono-osaisuutta.
– Olisi hyvä huomata, kuinka laaja tämä kysymys on. Ei ole olemassa mitään yksittäistä ratkaisua, esimerkiksi ainoastaan lisäämällä jotakin perhe-etuutta ei syntyvyyttä korjata, Jalovaara sanoo.
Kaikki ei ole omissa käsissä
Villen puolisolla on aiemmasta liitosta kaksi teini-ikäistä lasta. Jos yhteisen lapsen saaminen ei onnistu, se ei Villen maailmaa kaada.
– En koe, että se olisi parisuhteelle mikään kynnyskysymys tai kahden ihmisen rakkaudessa välttämätöntä. En pidä sitä vakavana tai surullisena asiana. Kaikkeen vaan ei voi aina vaikuttaa.
Villen kavereista yli puolella on lapsia. Lapsettomien kavereidensa kanssa hän ei ole puhunut lapsettomuuden syistä.
Villen mielestä lapsettomuudesta puhuminen on ehkä siksi vaikeaa, koska se mielletään yhä tabuksi.
– Ehkä yhteiskunnassa ajatellaan, että lapsettomuus on niin surullinen asia, ettei siitä voi puhua avoimesti. Voi myös olla, että luullaan sen olevan ihmisten jonkinlaista heikkoutta tai saamattomuutta. Itse en sitä niin miellä: se on yksi elämänvaihe, joka tulee tai ei tule.
Voit keskustella lapsettomuudesta ja syntyvyydestä tiistaihin 3. lokakuuta saakka.