Maaseudun tyhjien asuntojen ongelma saattaa pian helpottua.
Kakkosasunnon omistamisesta on Suomessa tulossa trendi, joka lisää maaseudun asuntojen suosiota.
Miia Muttonen, 46, on edelläkävijä. Hän hankki rivitaloyksiön Tohmajärven Värtsilästä, joka on noin 300 asukkaan kylä Pohjois-Karjalassa aivan Venäjän rajalla.
– Ensin ajattelin, että muuttaisin itse ihan kokonaan tänne syrjäisemmälle kylälle ja keksisin jonkun työtehtävän täällä. Tästä on kuitenkin tullut kakkosasunto. Olen vieraillut täällä viikoittain sekä pitänyt tässä Airbnb-yritystä, kertoo Muttonen.
Tällä hetkellä Muttonen asuu 40 kilometrin päässä Kiteellä.
– Talveksi voisin vuokrata asunnon pidemmäksikin aikaa, jos vuokralainen löytyisi.
Uusi nuorempi sukupolvi siirtyy maaseudun omistajiksi
Kaikkia maaseudun asuntoja ei saada myydyksi tai ei haluta myydä.
Kiinteistönvälitysalan keskusliiton mukaan tulevaisuudessa tilannetta helpottaa se, että yhä useampi suomalainen hankkii kakkosasunnon maaseudulta.
– Siirrymme tietyllä tavalla kakkosasuntojen Suomeen. Sellainen sukupolvenvaihdos on käynnissä, kiteyttää Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Viljamaan mukaan maaseudulta hankitaan kakkosasunto kesämökiksi tai lomaosakkeeksi. Kakkosasunto voi olla oma entinen koti lapsuuden maisemista, jossa omat juuret ovat.
Osa taas ostaa maaseudulta hengähdyspaikan kaupunkikodin rinnalle.
– Osittain kyse on kaupungistumisen vastailmiöstä. Ihmiset panostavat luontoon ja rauhaan, laadukkaaseen vapaa-ajanviettoon. Paikan ei tarvitse olla järven rannalla.
Kakkosasuntotrendiä edistää Viljamaan mukaan nykyinen joustava työelämä, etätyömahdollisuudet sekä suomalaisten varallisuuden kasvu.
Myös maaseudun asuntojen hintakehitys suosii kakkosasunnon ostajaa.
Maaseudun asuntojen hintoja painavat tällä hetkellä yleinen epävarmuus ja inflaatio sekä väestön ikääntyminen ja hakeutuminen kaupunkeihin. Korkeat asuntolainan korot iskevät syrjäseutuja pahemmin kaupunkien asuntomarkkinaan.
– Nyt näitä maaseudun asuntoja on tarjolla huokealla hinnalla, Viljamaa toteaa.
Myös aluekehityksen asiantuntija Timo Aro konsulttiyritys MDI:stä uskoo, että kakkosasuntojen määrän lisääntyminen on mahdollista ainakin joillakin alueilla.
– Ilmiöön on vaikea päästä tilastollisesti kiinni. Alueelliset erot ovat suuria. Paikoilla, joissa on kansallispuisto, nähtävyyksiä tai muita luontoarvoja, on hyvä tulevaisuuskuva.
Lomaosake Värtsilässä maksoi 5 000 euroa
Tohmajärven Värtsilän kylässä ei solmita asuntokauppaa edes joka toinen vuosi. Miia Muttosen nyt ostama yksiö oli myynnissä jo viisi vuotta sitten, jolloin Muttonen vietti Värtsilässä aikaa kirjoitusprojektinsa kanssa.
Miia Muttonen maksoi rivitaloyksiöstä noin 5 000 euroa. Se ei ole paljon.
Silti asuntokauppa syrjäseudulla on riski. Asuntoa on vaikea myydä uudelleen, ja remontteihin voi upota sievoinen summa.
– Tämä oli hyvin edullinen sijoitus ja sosiaalisesti kiinnostava mahdollisuus tutustua rajaseudun elämään. Muut naapurit ovat ikänsä Värtsilässä asuneita vanhuksia.
Vuonna 1977 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on kahdeksan asuntoa. Paikka on kaunis, ja tontti on Jänisjoen varressa.
– Kyllähän sitä pikkasen tietysti jännittää, jos haluaisin jossain vaiheessa tämän myydä pois. Se voisi olla joku rajamies, joka tämän voisi ostaa tai sitten tämmönen samanlainen kokeilija kuin minä, tuumaa Muttonen.
Maaseudulla on muutakin kuin euromääräistä arvoa
Miia Muttonen haluaa suojella vanhoja taloja ja kylämaisemaa. Hän arvostaa niiden edustamaa oman aikakautensa arkkitehtuuria. Hän näkee 1970-luvun talot lämpötaloudellisesti hyvinä ja hakaan rakennetut pihapiirit turvallisina lapsille.
– Ne on kauniita ajatuksia ja niissä on sen ajan muisto.
Värtsilän kylällä, Muttosen sijoitusasunnon naapurissa Jänisjoen toisella puolella on rivitalosta vedenjakelu on katkaistu, eikä talossa voi enää asua. Se surettaa, sillä muutama vuosi sitten talossa asui Muttosen ystäviä.
– En usko, että kaikkia taloja puretaan, vaikka osalle onkin jo näin käynyt.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella maanantaihin 2. lokakuuta 2023 kello 23:een saakka.