Suomen jääkiekkoliitto vahvisti torstaina odotetusti, että Antti Pennanen, 44, on Leijonien seuraava päävalmentaja.
Lue lisää: Vahvistus! Antti Pennanen Leijonien päävalmentajaksi
Jukka Jalonen valmentaa vielä tämän kauden Leijonia. Pennanen luotsaa kauden loppuun Tampereen Ilvestä, ja aloittaa maajoukkueessa ensi kesänä. Sopimus on mallia 2+1 vuotta.
Yle Urheilu kävi Pennasen uraa läpi neljän tarinan kautta.
1. Terapia käänsi suunnan
Antti Pennanen on ollut vuosia potentiaalinen nimi Leijonien päävalmentajaksi. Pennasen kasvu suomalaisen urheilun ykkösvalmentajapestiin ei ole ollut pelkkää nousukiitoa.
Pennanen pelasi 2000-luvun taitteessa A-juniorina viisi ottelua SM-liigaa HPK:ssa ja juniorivuosien jälkeen kauden Mestistä Hyvinkään Ahmoissa, jonka jälkeen siirtyi valmentamaan HPK:n junioreissa.
Toukokuussa 2011 Pennanen siirtyi HIFK:hon SM-liigajoukkueen apuvalmentajaksi. Pesti päättyi potkuihin tammikuussa 2013.
– Jälkeenpäin mietittynä olin pelissä erittäin hyvä, ja sen takia minut sinne varmaan hankittiinkin. Mutta kaikki muu, mikä tulee valmentajuuden mukana, niin en ollut vielä valmis, Pennanen totesi Radio Suomen Sunnuntaivieraana helmikuussa 2021.
Potkujen aikoihin Pennaselle tapahtui jonkinasteinen loppuunpalaminen. Pennasen mukaan tilanteessa oli myös onni onnettomuudessa.
– Se oli myös kaikkein tärkein kokemus, koska silloin aloitin yhteistyön terapeutin kanssa. Alkoi tietoinen henkinen kasvu.
Pennanen jäi koukkuun terapiaan. Hän koki, että itsensä ymmärtämisen oppiminen on äärettömän mielenkiintoista.
Valmentajapolun alussa Pennanen oli kiinnostunut fysiologiasta, biomekaniikasta, fysiikkaharjoittelusta ja lajitaidoista. Hän kuitenkin ymmärsi, että se ei riitä, jos haluaa hyväksi valmentajaksi.
– Taktisuudessa olin 2005–2015 varmaan ihan Suomen kärkivalmentajia. Mutta onneksi tietoisuus ja ymmärrys valmentajuudesta jälleen syveni, Pennanen sanoi.
Tähän päälle tuli ymmärrys siitä, miten hän johtaa itse itseään. Toimintatavat ovat sittemmin muuttuneet HPK:n juniorivalmennusvuosista.
– Jos näen vihaisen valmentajan, näen pelokkaan valmentajan. Kuten se Antti silloin oli. Se viha ei ole tervettä vihaa, jolla ihminen suojelee rajojaan, vaan sellaista rikkovaa vihaa, Pennanen sanoi maaliskuussa 2020 Yle Urheilulle.
– Vihan takana on aina jokin pelko. Minunkin vihani takana oli niitä omia pelkoja, joita pelaajat joskus joutuivat ottamaan vastaan. Ei niitä silloin tiedostanut, mutta mitä syvemmälle itsensä kanssa on mennyt, sitä tietoisemmaksi niistä mekanismeista tulee.
2. Tuulettaja-Pennanen
Vaikka viimeisin pesti Tampereen Ilveksessä ei olekaan sujunut ihan kovien odotusten mukaisesti, Pennanen tulee melkoisella CV:llä Leijonien päävalmentajaksi. Kaksi Mestiksen mestaruutta Jukureissa, SM-liigan mestaruus HPK:ssa. Maajoukkuekiekossa MM-kulta Nuorten Leijonien ja Leijonien apuvalmentajana. Nuorten Leijonien päävalmentajana MM-hopeaa ja pronssia.
Vuoden 2016 nuorten MM-kotikisat ovat piirtyneet monien suomalaisten mieleen, kun muun muassa Sebastian Aho, Patrik Laine ja Jesse Puljujärvi villitsivät kansaa. MM-finaalista Venäjää vastaan ovat piirtyneet verkkokalvoille myös Jukka Jalosen ja Antti Pennasen tuuletukset.
– Se tuli aidosti sydämestä siinä hetkessä, Pennanen on todennut myöhemmin Iltalehdelle.
– Olin ensimmäistä kertaa siinä ja jännitti kovasti. Olin niin iloinen ja onnellinen niistä maaleista.
Lähes kahdeksan vuotta sitten. Päävalmentaja Jukka Jalosen vierellä tuuletti nuorten MM-kotikisoissa silloin suurelle yleisölle tuntematon Antti Pennanen.
Tämän kaltaisten tuuletusten myötä Pennaseta tuli jopa eräänlainen kulttihahmo.
Kisojen lopuksi Pennanen pääsi itsekin nostamaan MM-kultapokaalia.
3. Oraakkeli-Pennanen
Antti Pennanen on ihastuttanut myös jääkiekkotietämyksellään. Vuosien 2017 MM-kisojen aikaan Pennasesta tuli somehitti, kun hän lateli täysin oikein Leijonien maalimääriä ja maalintekopaikkoja Ylen MM-studioissa. Oraakkeli-Pennanen osui esimerkiksi Suomen ja Slovenian pelissä täysin oikeisiin lukemiin. Norja-pelissäkin Pennanen teki lähes täydellisen ennustuksen.
Pennanen ravisteli myös kyseisissä MM-kisoissa suomalaista jääkiekkoväkeä, kun vertaili lajin keskusteluilmapiiriä jalkapalloon.
– Jalkapallo on tietenkin luonteeltaan toisenlainen peli kuin jääkiekko, mutta peli ja siitä keskustelu ovat monipuolisempia kuin keskustelu Suomi-kiekossa, Pennanen kuvaili.
4. Kriitikko-Pennanen
Antti Pennanen on tullut tunnetuksi myös siitä, että hän ei ole kaihtanut ottaa kantaa tarvittaessa suomalaisen jääkiekon kipupisteisiin. Pennanen on esimerkiksi toivonut, että MM-kotikisoista saatavia tuottoja ohjattaisiin lapsille ja nuorille, koska jääkiekkoa pidetään kalliina lajina.
– Lähtisin taistelemaan lajin kalleutta vastaan, ja ettei jääkiekosta tulisi imagollisesti vääränlainen laji. Tekisin töitä sen eteen, että vastuullisuus alkaisi näkyä lapsuus- ja nuoruusvaiheessa vahvemmin, Pennanen ehdotti Ylen haastattelussa.
Hän on ollut myös huolissaan jääkiekon laskevista harrastajamääristä ja lasten valmentajavetoisesta liikkumisesta.
Pennasella on välillä olo, että Suomessa huippu-urheiluvaihe alkaa jo 10-vuotiaana.
– Kaikkien pitää seurata, että 20 tuntia monipuolista liikuntaa viikossa toteutuu. Se tuo NHL-pelaajat ja olympiavoittajat. Tämä runsaat 20 tuntia on autuaaksi tekevä asia. Sen päälle voidaan rakentaa kaikki toiminta. Jos tuntimäärä ei toteudu, ei toteudu myöskään huippu-urheilijan unelma, hän on todennut Yle Urheilulle.
