Hyppää sisältöön

Erikoinen löytö pysäytti äidin ja tyttären sieniretken: ”En ole koskaan aiemmin nähnyt tällaisia”

Kontiolahden Jaamankankaalla kantarelleja etsimässä ollut Marjut Kokko teki viikonloppuna kuusikosta yllättävän löydön. Maatähtien heimoon kuuluvan uurremaatähden esiintymä on epätavallinen näky.

Marjut Kokko löytämiensa uurremaatähtien äärellä sammalpeitteisessä kuusimetsässä Jaamankankaalla Kontiolahdella.
Marjut Kokon löytämä uurremaatähtien esiintymä Jaamankankaan kuusikossa. Kuva: Siru Päivinen / Yle
Siru Päivinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kontiolahtelainen Marjut Kokko ajeli tyttärensä kanssa lauantaina Jaamankankaan metsämaisemiin sieniretkelle, jonka päätteeksi löytyi hämmästyttävän näköisiä erikoisia sieniä.

– Ihmeteltiin yhdessä, että mitähän kumman sieniä nämä oikein ovat. En ole koskaan aiemmin nähnyt tällaisia, vaikka olen sienestänyt lapsesta asti. Tässä sammalkumpareen äärellä tutkittiin sieniä ja naurettiin, että onpas hassun näköisiä, Kokko kertaa löytöhetkeä.

Useita ruskean harmaita uurremaatähtisieniä kuusikon sammapohjalla.
Uurremaatähti on yleisin Suomessa tavattu maatähtilaji. Sieni on paitsi erikoisen näköinen, sillä on myös omalaatuinen kasvutapa. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Kokko jakoi sienistä kuvia Facebookissa, ja mysteeri alkoi selvitä. Joensuulainen Topi Linjama tunnisti sienet maatähtien heimoon kuuluviksi. Radio Suomen Luontoillassa kuulijoiden arvoituksia ratkova Henry Väre julisti sienet uurremaatähdiksi saatuaan ensin itse vahvistuksen Luonnontieteellisen keskusmuseon suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorffilta.

Epätodellisen näköisiä, kuin fossiileja

Maatähtiä on Suomessa tavattu hieman yli kymmenen eri lajia. Uurremaatähti on niistä yleisin. Kohtaamiset ovat satunnaisia ja herättävät hämmästystä.

– Nämä ovat aivan muinaisen näköisiä, jotenkin lähes sopimattomia Suomen luontoon, Kokko toteaa.

Maatähtien kasvutapa on erikoinen. Sienet kasvavat pyöreinä palloina maan alla, ja pallon suojassa kasvaa erillinen itiöosa.

Pallon alkaessa aueta maan sisässä se halkeaa 6–8 liuskaksi, jotka pikkuhiljaa taipuvat alaspäin ja nostavat samalla sienen maan pinnalle. Uurremaatähdellä sen itiöpallo kohoaa lopuksi noin sentin mittaisessa varressa tähtimäisen pohjaosan päälle. Kasvutapansa vuoksi sillä ei siis ole jalkaosaa lainkaan.

– Maatähden pinta on kuin kosteaa nahkaa, jämäkkää ja napakkaa. Ei ollenkaan tyypillinen sienen pinta, Kokko näyttää.

Koostumuksensa takia edellisen vuoden maatähti voi löytyä varsin ehjänä vielä seuraavana keväänä lumien alta. Uurremaatähdet viihtyvät kuusikoissa ja katajien tuntumassa. Niitä voi löytää myös muurahaispesistä. Maatähdet kypsyvät syys-lokakuussa. Sientä ei suositella syötäväksi.

Erikoisesta sienilöydöstä kertoi ensimmäisenä Sanomalehti Karjalainen.

Ruskeansävyinen uurremaatähtisieni, jolla on tähden muotoinen alaosa ja sen päällä pienessä varressa pallomainen itiöemä.
Uurremaatähden harmaa itiöosa on sienen päällä korokevarren päässä. Se auttaa itiöden leviämisessä. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29. syyskuuta 2023 kello 23:een saakka.

Juttua muokattu 29. syyskuuta 2023 kello 7.33: Lisätty tieto, että aiheesta uutisoi ensimmäisenä Sanomalehti Karjalainen.

Juttua tarkennettu 29. syyskuuta 2023 kello 11:12: Lisätty sienilajin vahvistajaksi Tea von Bonsdorff ja todettu, ettei sientä suositella syötäväksi.

Suosittelemme