Nykyinen rakennusliikkeiden ahdinko on tuonut tummia pilviä myös Inariin. Vasta käyttöön vihityn koulukeskuksen elinkaarisopimukseen kuuluva 20-vuotinen palvelusopimus voi olla vaakalaudalla, jos Rakennusliike Lehto menee konkurssiin.
Yhtiön talouden tunnusluvut eivät ole mairittelevia tällä hetkellä. Sen likviditeetti on nyt noin kolme kuukautta. Pörssi on asettanut Lehdon tarkkailuun sen taloudellisen tilanteen vuoksi.
Kunnassa pohditaankin eri vaihtoehtoja, jos pahin skenaario eli Lehdon konkurssi toteutuu. Onneksi kunnan ja rakennusliike Lehdon sopimuksessa on pykälät tällaisia tilanteita varten.
– On totta, että rakennusalalla on turbulenssi ja meidänkin on hyvä varautua siihen, että tilanteet muuttuvat. Alustavasti on käyty vaihtoehtoisia malleja läpi ja lyhyellä tähtäimellä ottaisimme yli nämä toimivat palvelusopimukset ja lähtisimme selvittämään, jatkaisimmeko näiden nykyisten palvelutoimittajien kanssa vai alkaisimmeko itse tehdä näitä toimintoja, kertoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen.
Rakennusliike Lehdon edustajan mukaan yritys ei kommentoi yksittäisiä rakennushankkeita julkisesti.
Kaarre on Inarin suurin rakennus
Ivalon koulukeskus Kaarre toteutettiin elinkaarihankkeena, johon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan.
Koulukeskuksen urakkasopimukseen kuuluva palvelusopimus on ollut nyt voimassa noin vuoden. Se on maksanut kunnalle tähän mennessä yli 600 000 euroa. Indeksikorotusten jälkeen sopimuksen hinta nousee noin 675 000 euroon vuodessa.
Kunnanjohtaja Kasurisen mukaan on mahdollista, että kunta ottaa sopimuksen itselleen ja toteuttaa sitä nykyisten Lehdon alihankkijoiden kanssa. Toinen vaihtoehto on tehdä se omana työnä.
Sopimuksen noudattamista valvovan seurantaryhmän Inarin kuntaa edustavat jäsenet eivät ole olleet tyytyväisiä sopimuksen toteuttamiseen. Sen sijaan, että sopimus olisi helpottanut kunnan henkilöstön työtä, se on lisännyt sitä.
– Luulimme, että koulunpito olisi vaivatonta, kun rakentaja huolehtii kiinteistöstä ja sen hoidosta. Näin ei ollutkaan. Erilaiset kokoukset ja palvelusopimuksen valvonta ovat työllistäneet minua ja teknistä henkilökuntaa aika lailla ja toimintaa on pitänyt viilata ja hioa koko ajan yhteistyöryhmän kokouksissa, sanoo rehtori Ulla Hynönen.
Kiinteistönhoito takkuaa
Koulun henkilökunnan huolenaiheena ovat olleet erityisesti puutteellinen siivoustyö ja sen tiukka mitoitus. Yhdeksäätuhatta kerrosneliötä pitää puhtaana vain kolmisen siivoojaa. Tarve olisi useammallekin.
– Siivouksen puutteellisuus näkyy koulun yhteisissä tiloissa erityisesti koulun massiivisessa portaikossa, jota pitkin kuljetaan päivässä tuhansia kertoja. Vaikka koulumme onkin kengätön koulu, on pöly joskus silmiinpistävää, sanoo rehtori Hynönen.
Inarin kunta maksaa koulun ylläpidosta sen rakentaneelle Lehdolle 600 000 euroa vuodessa. Kunnan mukaan se ei ole saanut sellaista palvelua, josta on sovittu. Kunta ja rakennuttajan edustaja istuvat samassa työryhmässä. Tuon yhteistyöryhmän puheenjohtajan mukaan helpommalla olisi ehkä päästy, jos homma tehtäisiin omana työnä.
Kyseessä on Inarin kunnan historian suurin rakennushanke. Koulukeskuksessa ovat perusopetuksen ja lukion tilojen lisäksi valmistuskeittiö, liikunta- ja kuntosalit sekä 180 hengen auditorio, joka toimii myös elokuvateatterina.
Inarin kunnan tilapalvelupäällikkö Jaakko Korppila on myös huomannut palvelusopimuksen noudattamisessa puutteita. Niitä on ollut siivouksen lisäksi pitkin matkaa.
– Koulun henkilökunta on toisinaan joutunut puuttumaan tehtäviin, joiden olisi pitänyt kuulua automaattisesti sopimukseen. Muun muassa käsin tehtävät lumityöt on toistuvasti laiminlyöty talvisin, kertoo Korppila
Kunnan oma työ tulisi edullisemmaksi
Tilapalvelupäällikön mukaan myös palvelusta maksettu hinta on kova suhteessa saatuun palveluun. Korppilan mukaan kunta voisi säästää hinnasta noin puolet, jos se tekisi palvelusopimukseen sisältyvät työt omana työnään.
– Tekemällä nämä työt itse voimme työllistää viisi henkilöä hoito- ja kunnossapitotöihin. Se maksaisi karkeasti arvioiden 250 000 euroa vuodessa. Tämän päälle tulee eri järjestelmien ylläpidosta ja muista asiaan liittyvistä töistä, kuten vartioinnista, johtuvat kulut. Olemme päätyneet noin 350 000 euroon, Korppila laskee.
Korppila on skeptinen elinkaarisopimuksien suhteen syrjäseuduilla. Korppilan mukaan ne toimivat varmasti kohtuullisesti kaupungeissa ja tiheämmin asutuilla alueilla, joissa alihankkijoiden saaminen huolto- ja ylläpitotehtäviin on helpompaa
– Lehdolla on ollut vaikeuksia saada alihankkijoita tänne. Palvelua toteuttava henkilökunta on vaihtunut tiheästi, eivätkä kaikki aina ole tienneet sopimuksen velvoitteita ja siihen kuuluvia töitä, kertoo Jaakko Korppila
Inarin kunta on investoinut kouluihin
Inarin kunta on investoinut uusiin koulurakennuksiin kymmeniä miljoonia viime aikoina. Yksistään Ivalon koulukeskus Kaarteen elinkaarimallin urakkasopimuksen hinta on yli 26 miljoonaa euroa, jonka päälle tulevat palvelusopimuksen kustannukset.
– Elinkaarimalliin päädyttiin kunnassa aikanaan siitä syystä, että ajateltiin rakentajan olevan sitoutunut pitämään koulusta hyvää huolta, kun ovat sen alun perin rakentaneet ja vastuussa siitä kokonaisvaltaisesti, sanoo Inarin kunnan sivistysjohtaja Ilkka Korhonen, joka oli mukana suunnittelemassa koulua.
Kunnan perustehtävä ei Korhosen mukaan ole omistaa ja huoltaa rakennuksia, vaan tarjota kuntalaisille palveluja.
Rakenteilla oleva Inarin kirkonkylän koulu rakennetaan leasing-mallilla ja kunta on päättänyt hoitaa kiinteistön kunnossapidon omana työnä.