Puolan viime ajat ovat olleet poikkeukselliset. Mitä maassa oikein tapahtuu?
Puolan pääminsteri Mateusz Morawiecki kyseenalaisti aseellisen tuen Ukrainalle puolalaiselle uutistoimistolle antamassaan haastattelussa.
Puola tarvitsee itse uudet aseensa, oli pääministerin perustelu.
Laki ja oikeus -puoluetta (PiS) edustavan pääministerin lausunto kärjisti välejä Ukrainaan taustalla kyteneen viljakiistan lisäksi.
Puola on ollut yksi Ukrainan sodan alusta lähtien yksi merkittävimmistä aseellisen avun antajista rajanaapurilleen. Maa on luovuttanut Ukrainalle muun muassa Leopard 2 -panssarivaunuja ja neuvostoaikaisia MiG-2 hävittäjiä.
Puolan ulkoministeri Zbigniev Rau rauhoitteli myöhemmin omassa lausunnossaan Puolan aseellisen tuen kyllä jatkuvan, mutta hallitus puolustaa vahvasti samalla omaa maatalouttaan.
Ukrainan vilja vaalitaistelun välineenä
Pääminsteri Morawieckin ja ulkoministeri Raun lausuntojen Puolan maatalouden suojelemisesta tulkitaan olleen suunnattuja puolueen kannattajille.
Puolassa pidetään parlamenttivaalit lokakuussa.
Vastoin EU:n päätöksiä Puola päätti jatkaa viljan ja maataloustuotteiden tuontikieltoa Ukrainasta syyskuun puolivälissä. Saman päätöksen tekivät tuolloin Unkari ja Slovakia.
Viljan kauttakulku sen sijaan sallitaan.
Ukrainalaista viljaa on tuotu ennätysmäärät sodan jälkeen itä-Euroopan maiden kautta maailmanmarkkinoille. Viljakuljetukset siirtyivät Mustaltamereltä sodan takia maakuljetuksiin.
Osa ukrainalaisesta viljasta ja maataloustuotteista on siirtynyt Puolan sisämarkkinoille.
Puolan hallituksen mielestä juuri tämä uhkaa Puolan maatalouselinkeinoa.
Viljakieltopäätöksen jälkeen Puola joutui välittömästi kovaan sanasotaan Ukrainan ja EU:n kanssa. Ukraina nosti Maailman kauppajärjestössä (WTO) kanteen Puolan lisäksi myös Unkaria ja Slovakiaa vastaan.
Mitä puolalaiset miettivät maansa kiristyneistä väleistä rajanaapuri Ukrainaan?
Puolalaisten sympatiat ukrainalaispakolaisiin maassa ovat vähentyneet vuoden alusta nopeasti, kertoo tuore puolalaistutkimus. Esimerkiksi yhä harvempi puolalainen haluaa auttaa maassa asuvia ukrainalaisia.
Ukrainalaispakolaisia on Puolassa noin miljoona.
Katso videolta puolalaisten ajatuksia tilanteesta.
Tulevista vaaleista odotetaan tasaväkistä hallitsevan, konservatiivisen ja EU-vastaisen Laki ja oikeus -puolueen ja Donald Tuskin johtaman liberaalin Kansalaisfoorumin välillä.
Viimeisimmän mielipidekyselyn perusteella PiS johtaa vaaliennusteissa 38 prosentilla ja Kansalaisfoorumi on toisena 30 prosentilla.
Kärkipuolueiden kannatusjako menee suurin piirtein maaseutu vastaan Puolan suuret kaupuingit.
Yksi piirre tulevissa vaaleissa on merkille pantava: nuoria 18-24 -vuotiaita puolalaisia äänestäjiä on ennätysvähän, vain seitsemän prosenttia äänioikeutetuista.
Puolalaisnuorten äänistä taistelevat erityisesti vasemmiston Lewica ja ääri-isänmaallinen, pakolaisvastainen Konfederaatio-puolue.
Parlamenttivaalit järjestetään Puolassa lokakuun viidestoista päivä.
Katso tästä A-studio 25.9.2023 Puolan tilanteesta vaalien alla.
Käännökset Tapani Kärkkäinen.