Hyppää sisältöön

Suomalaistutkija aikoo tuoda arkikäyttöön särkymättömiä lasipintoja: ”Sen jälkeen voin siirtyä muihin hommiin”

Erkka Frankbergin elämässä on muuttunut lyhyen ajan sisällä asuinpaikka, perheen koko ja tapa tehdä tutkimusta. Lähivuosina selviää, muuttaako hän maailmaa keksinnöllään.

Suomen Akatemian tutkijatohtori Erkka Frankberg tasapainoilee vaativan tutkimustyön ja viisilapsisen perheen arjen välillä. Työ on merkityksellistä, mutta perhe on silti tärkeintä elämässä. Video: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle.
Kirsi Matson-Mäkelä

Helmikuinen torstai vuonna 2020 muutti tutkija Erkka Frankbergin elämän.

Kevät oli jo pitkällä Milanossa, kun Frankberg luki vaimonsa kanssa paikallisuutisista hätkähdyttävän tiedon: noin 50 kilometrin päässä heidän kotoaan oli todettu koronavirustartunta.

Seuraavana päivänä uutisoitiin jo kymmenistä tartunnoista. Maanantaina Frankberg varasi perheelleen lentoliput Suomeen.

Tilanne tuntui pakomatkalta. Matkalaukkuihin pakattiin vain vaatteita ja lasten pehmolelut. Aika traumaattinen äkkilähtö Italiasta, Frankberg kuvailee.

– Se tuli iholle. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuu.

Erkka Frankbergin perhe kuvattuna Italian kodissaan. Kuvassa vanhemmat Erkka ja Annakaisa, ja lapset Urho, Vivian ja Alvar.
Erkka Frankbergin kasvava perhe on asunut tutkimustyön takia Ranskassa ja Italiassa. Urho (vas.), Annakaisa, Erkka, Vivian (sylissä) ja Alvar viihtyivät hyvin Milanon esikaupunkialueella, jossa kuva on otettu keväällä 2019. Sittemmin perheeseen on syntynyt vielä kaksi lasta lisää, Alisa ja Erno. Kuva: Erkka Frankbergin kotialbumi

Päätös osoittautui oikeaksi. Pian kaikki lennot peruttiin ja Italiassa alkoivat rajut karanteenitoimet.

Suomen reissun piti olla väliaikainen. Toisin kävi.

Kolmessa vuodessa Frankberg on vaihtanut italialaisen suurkaupungin pirkanmaalaiseen pikkukuntaan ja muuttanut tutkimuksensa suuntaa. Jos työ särkymättömän lasin kehittämisessä etenee suunnitellusti, mullistukset eivät jää tähän.

Milano vaihtui Hervannan kampukseen

Koronan leviäminen Eurooppaan muutti Frankbergin tapaa tehdä tutkimusta.

Vain muutamaa kuukautta ennen äkkilähtöä hän oli todistanut kollegoineen, että on olemassa lasia, joka ei säry huoneenlämmössä. Löydöstä uutisoitiin tiedemaailman arvostamassa Science-lehdessä marraskuussa 2019, ja Ylekin kertoi siitä tuoreeltaan.

Tutkimusta oli tarkoitus jatkaa ulkomailla. Kaikki muuttui liki yhdessä yössä.

– Teimme paljon kokeellisia järjestelyjä Ranskassa ja Italiassa. Se kaikki muuttui mahdottomaksi.

Frankbergin teki pestinsä Milanossa Istituto Italiano di Tecnologiassa loppuun etänä Suomesta käsin.

Etätyöhön siirtyminen ei ollut helppoa. Oli muutettava tutkimuksen suuntaa ja etsittävä kumppaneita läheltä, Tampereelta ja Helsingistä.

– Meiltä jäi moni koe tekemättä. Mutta kun katsoo taaksepäin, oli siinä hyvääkin. Oli pakko uudistua ja siirtyä enemmän tietokonesimulaatioihin, hän muistelee paluutaan Tampereen yliopistoon Hervantaan.

Kuuntele Yle Areenassa, miten särkymättömän lasin tutkimus on edennyt.

Tampereella kehitetään särkymätöntä lasia – mitä tutkimuksessa tapahtuu nyt?
Toistaiseksi uudesta materiaalista on tuotettu vain pieniä koekappaleita. Erkka Frankberg on tyytyväinen vasta, kun hän voi esitellä yleisölle suurehkon lasiesineen, jota voi taivuttaa käsin. Frankbergiä haastattelee Kirsi Matson-Mäkelä.

Nyt tutkimuksessa on saavutettu uusi edistysaskel. Frankbergin johtama 15 tutkijan artikkeli Advanced Materials -lehdessä osoittaa, ettei ole olemassa teoreettista estettä sille, miten isoja lasikappaleita materiaalista voidaan valmistaa.

Valmistustekniset vaikeudet eivät ole tosin hävinneet vielä minnekään, Frankberg myöntää.

Rikkoutumatonta lasia voitaisiin käyttää esimerkiksi kännyköissä, elektroniikassa tai suojana avaruudessa. Särkymättömän lasin ensimmäiset käyttökohteet voisivat löytyä akkuteollisuudesta 10–20 vuoden kuluttua.

Tutkijan kädessä näyte uudenlaisesta lasimateriaalista, joka voi taipua huoneenlämmössä.
Aluksi tutkittu lasimateriaali alumiinioksidi on osoittautunut varsin vaikeaksi valmistaa. Nyt on löytynyt toinenkin materiaali, jolla on samoja ominaisuuksia. Kuvassa Frankberg esittelee uudesta materiaalista valmistettuja koekappaleita. Hän ei paljasta löydöksestä enempää, sillä siitä ei ole vielä kerrottu tieteellisessä julkaisussa. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Korona teki kotikunnasta jälleen kodin

Kun Erkka Frankberg lähti Urjalasta 19-vuotiaana opiskelemaan diplomi-insinööriksi Tampereen Hervantaan, tarkoitus oli karistaa kotikunnan pölyt jaloista pysyvästi.

Kevään 2020 dramaattinen pako Italiasta toi perheen Frankbergin lapsuudenkotiin Urjalaan. Muutto oli niin nopea, että perheen oli helpointa olla aluksi Erkan äidin vieraana isossa paritalossa.

Kun aikaa kului, Frankberg ja tämän puoliso Annakaisa alkoivat katsella asuntoja. Ensin muualta, sitten myös Urjalasta. Lopulta he päätyivät ostamaan puolet Erkan lapsuuden kotitalosta. Siinä asuu Frankbergin perheen lisäksi tämän äiti.

Muuttoa kotitaloon ehti pureskella pitkään, eikä se ollut hetken mielijohde.

– Helppoa se ei silti ollut, mutta nyt olen onnellinen siitä että tähän päädyttiin.

Frankbergien mielestä pieni Urjala on hyvä paikka elää ja kasvaa Alvarille, 9, Urholle, 6, Vivianille, 4, Alisalle, 2 ja tänä syksynä syntyneelle Ernolle. Kouluun ja päiväkotiin on lyhyt matka.

Frankbergin työmatka Hervantaan on pitkä, mutta autossa vietetyt hetket ovat tärkeä siirtymä, omaa aikaa.

Erkka Frankberg seisoo Tampereen yliopiston tiloissa Hervannassa.
Erkka Frankberg viihtyy hyvin Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella. Hänelle se on samanmielisten ihmisten inspiroiva yhteisö, jossa on helppo tehdä maailmanluokan tutkimusta. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Seuraava askel uralla on haave perustaa oma tutkimusryhmä. Yksin pystyy tekemään vain tietyn määrän asioita.

– Jos haluaa saada isoja asioita aikaiseksi, täytyy tuoda lisää porukkaa mukaan ja antaa muiden viedä omaa rakasta ideaa eteenpäin.

Tutkijana Frankbergia ajaa Pelle Pelottoman tyyliin halu nähdä oma keksintö konkreettisena esineenä.

Se, että joskus voi tarttua lasiin, taivuttaa sitä, näyttää silmien edessä, miten se taipuu murtumatta.

– Sen jälkeen voin siirtyä muihin hommiin, Frankberg nauraa.

Suosittelemme