Hyppää sisältöön

SDP:n Tuppurainen tivasi pääministeri Orpolta: Mitä vammaispalvelulain siirtäminen kertoo johtajuudestanne?

Pääministeri Orpo vakuutti, että kyse ei ole vammaisten palveluiden leikkaamisesta vaan lain soveltamisalan tarkentamisesta.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tivasi pääministeri Petteri Orpolta, mitä vammaispalvelulain siirtäminen kertoo Orpon johtajuudesta.
Terhi Toivonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Oppositio ryöpytti hallitusta kyselytunnilla oikein olan takaa vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämisestä yli vuodella. Muokatun lain pitäisi tulla voimaan vuoden 2025 alussa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen onnitteli ensin Orpon hallitusta sadan päivän täyteen saamisesta, mutta tivasi samalla, mitä lain siirto kertoo Orpon johtajuudesta.

– Se on yleensä johtajuuden merkkipaalu, mitä sadan ensimmäisen päivän aikana on saatu aikaiseksi. Tekoja on vielä vähän, mutta vammaispalvelulain lykkäyksen olette saaneet aikaiseksi. Vielä maaliskuussa me yksimielisesti hyväksyimme täällä tämän lain.

Tuppurainen sanoo, että erityisesti nepsy-perheissä ollaan hyvin hämillään siirrosta, koska ADHD- tai autismikirjon lapset ovat nyt väliinputoajia.

– Millaisesta johtajuudesta kertoo se, että aloititte juuri vammaispalvelulain lykkäämisellä?

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti, ettei kyseessä ole säästölaki vaan lain epäselvyydet tullaan vain korjaamaan.

– Olemme varanneet tähän jopa lisää rahaa kuin mitä oli. Me haluamme turvata vammaisten palvelut. Muutokset, jotka viime eduskunta teki olisivat johtaneet tilanteeseen, jossa itse vammaisten oikeus omiin palveluihin olisi vaarantunut. Arviot lain kustannuksista vaihtelivat myös muutamasta kymmenestä miljoonasta jopa miljardiin euroon.

– Nyt tehdään uusi huolellinen valmistelu nopeasti, jotta vammaiset tulevat saamaan palvelunsa.

Uuden lain piti tulla voimaan alun perin lokakuun alussa.

Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra eduskunnan kyselytunnilla.
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra eduskunnan kyselytunnilla 28. syyskuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Vastuuministeri, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) mukaan valiokunnassa tehtiin lakiin keväällä useita suuria muutoksia, joiden takia laki olisi pitänyt palauttaa ministeriöön vaikutusarvioita varten.

– Sen takia olemme pakotettuja lykkäämään lakia. Hallitus haluaa säilyttää lain nimenomaan vammaisille tarkoitettuna erityislakina. Joudumme selkeyttämään sen soveltamisalaa. Tarkoitus on hyvä, haluamme varmistaa vammaisille hyvät palvelut, Juuso painotti.

SDP:n ryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg huomautti, että Juuso kannatti muutoksia sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime kaudella. Bergin mukaan hallitus aloitti nyt leikkausuransa heistä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. Tämä on hänestä hyvin epäoikeudenmukaista.

– Yli vuoden odotus on pitkä aika odottaa välttämättömiä palveluita varsinkin lapsiperheissä. Neuro- ja autismikirjon lapset jäävät edelleen väliinputoajaksi eivätkä pääse vammaispalveluiden piiriin. Mitä haluatte sanoa vammaisen lapsen perheelle, joka odotti apua raskaaseen arkeensa eikä saa nyt tätä apua?

Orpo ja Juuso kertoivat, että hallitus antaa lain siirron takia lasten neuropsykiatriseen Kela-kuntoutukseen ylimääräistä rahaa 25 miljoonaa euroa.

Ministereiltä tivattiin myös yksityiskohtia vammaispalvelulakiin tehtävistä muutoksista tai rajauksista, mutta näihin ei saatu nyt vastauksia.

Hallitus on kuitenkin linjannut, että muutosten jälkeen lain kustannukset saavat nousta korkeintaan 100 miljoonalla vuodessa nykytilanteeseen verrattuna.

Voit katsoa koko kyselytunnin Yle Areenasta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.

Suosittelemme