Työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti Tiina Helenius pitää hyvänä Petteri Orpon hallituksen eläkeuudistusta.
– Keskeinen uudistus, koska tämä eläkejärjestelmä on niin olennaisen tärkeä osa jokaiselle suomalaiselle, Helenius kuvailee.
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla eläkeuudistuksen kautta ja tapetilla on muun muassa prosentin korotuspaine eläkemaksuihin. Heleniuksesta uudistus on tarpeen nimenomaan pitkän aikavälin kannalta.
– Meillä on painetta 20-30 vuoden päähän tässä järjestelmässä, Helenius sanoo.
Pääekonomistista aloittamalla uudistukset nyt, vältytään äkkinäisiltä ja hyvin rajuilta kertarysäyksellä tehtäviltä muutoksilta tulevaisuudessa. Jos nyt ei tehtäisi muutoksia, eläkemaksuja pitäisi todennäköisesti nostaa paljon enemmän tulevaisuudessa.
Lisää riskisijoitusta?
Keinoja eläkemuutoksessa ovat myös mahdolliset toimet, jolla parannetaan sijoitustuottojen voittoja. Eläkeyhtiöiden sijoitusvarojen riskinottoa säädellään vakavaraisuussäännöksillä. Eläkeyhtiöiden sijoituksista noin puolet on osakkeissa ja määrää on joillain tahoilla haluttu lisätä.
Toinen muutos jonka Helenius näkee mahdollisena, on myös työurien edelleen pidentäminen.
Eläkefirmojen sijoitustuottojen parantamisen lisäksi Helenius näkisi myös mielellään tavallisten suomalaisten varaavan puskureita entistä enemmän suhdannevaihteluiden vuoksi, esimerkiksi juuri sijoittamalla.
– Jos kotitalous sijoittaa varallisuutta, niin samat ohjeet kuin ammattisijoittajille, eli hajautus on hyvin tärkeä asia ja pitkäjänteisyys, Helenius sanoo.
Juuri nyt suhdanteet eivät ole hyvät. Pitkien nollakorkojen jälkeen on koittanut kalliin velkarahan aika, mutta Helenius näkee valoa tunnelin päässä ja uskoo, että ensi vuonna korot lähtevät jälleen laskuun. Se edellyttää kuitenkin inflaation kestävää hidastumista, mikä on vielä epävarmaa.
Helenius kuitenkin uskoo, että Euroopan suhdannenäkymät ovat sellaiset, että rahapolitiikka tuskin ainakaan kiristyy enemmän.
Neutraali vai elvyttävä budjetti?
Talous on kuitenkin yhä laskusuunnassa ja esimerkiksi avoimien työpaikkojen määrä on suorastaan romahtanut. Joillain aloilla vallitsee kuitenkin edelleen työvoimapula ja työikäinen väestökin on vähentynyt. Helenius ounastelee, että näistäkin syistä työttömyys ei välttämättä nyt lisäänny niin paljon kuin heikossa suhdanteessa yleensä.
Kotitalouksilla on silti vaikeaa. Ruokakori maksaa 20 prosenttia enemmän ja sähkölaskut ovat neljänneksen kalliimpia, kuin vielä muutama vuosi sitten. Nousseet korot ja elintason lasku pelottavat kansalaisia ottamasta lainaa, mikä näkyy esimerkiksi rakennussektorin ongelmissa. Kulutus sakkaa, mikä heikentää kotimarkkinoita.
Hallitus väittää elvyttävänsä, mutta samalla leikkaa monelta suunnalta. Helenius arvioi varovasti, onko Orpon hallituksen budjetti aidosti elvyttävä.
– Sanoisin, että se on lähellä neutraalia, ehkä piirun verran elvyttävä. Valtiontalouden alijäämä kuitenkin kasvaa hiukan ensi vuodesta, Helenius päättää.
Mitä työeläkejärjestelmälle pitäisi mielestäsi tehdä? Voit keskustella aiheesta 29.9. klo 23.00 saakka.