MEDININKAI, ŠUMSKAS, VILNA Syyskuinen päivä vaikuttaa arkiselta raja-asemalla. Autojono etenee hitaasti nytkähdellen.
Kaikki ei ole kuitenkaan aivan niin tavanomaista kuin miltä vaikuttaa. Eikä voi ollakaan, koska nyt ollaan Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla. Verkkoaidan eteen pystytetty kyltti hätkähdyttää.
Punaisessa kyltissä lukee liettuaksi ja englanniksi: Älä vaaranna turvallisuuttasi - älä matkusta Valko-Venäjälle. Et välttämättä pääse takaisin.
Ja alla lukee pienemmillä kirjaimilla: Liettuan ulkoministeriö varoittaa: Valko-Venäjälle matkustaminen vaarantaa Liettuan kansalaisten elämän, terveyden ja turvallisuuden.
Liettua ei totisesti ujostele kertoessaan, kuinka suurena uhkana se naapurimaataan pitää.
Valko-Venäjä on toki poliisivaltio ja Ukrainaan hyökänneen Venäjän kumppani. Mutta näinkö vaarallinen se tosiaan on tavallisille liettualaisille?
Valtaosassa jonossa seisovista autoista on Valko-Venäjän rekisterikilvet. Joukossa on myös Venäjän ja Liettuan kilvissä olevia autoja.
Liettua sulki kaksi kuudesta rajanylityspaikastaan Valko-Venäjälle elokuussa. Syy oli huoli turvallisuuden heikkenemisestä.
Asemien sulkeminen ärsyttää jonottajia Medininkaissa.
– Avoinna olevilla rajanylityspaikoilla on nyt pidemmät jonot. Tilanne on todella huono niille [valkovenäläisille], jotka käyvät Liettuassa töissä.
Näin sanoo keski-ikäinen sänkitukkainen valkovenäläinen mies, joka kieltäytyy kertomasta nimeään. Hän on palaamassa kotimaahansa toverinsa kanssa. Kauan he eivät ehdi puhua, kun jono nytkähtää eteenpäin.
Jonossa taaempana istuu rekan nupissa toinen valkovenäläinen, Ruslan.
– Asiat sujuivat aiemmin nopeammin, Ruslan valittelee ja jatkaa:
– Ehkä liettualaiset näkevät rajan sulkemisen omalla tavallaan. Me katsomme asiaa rekkakuskien näkökulmasta, he omastaan.
Liettua kiristi rajakäytäntöjään sen jälkeen, kun venäläisen palkka-armeija Wagnerin joukkoja siirrettiin Valko-Venäjälle. Joukot siirrettiin juhannuksen lyhyeksi jääneen kapinan jälkeen.
Se herätti huolta Liettuassa ja muissa alueen maissa.
Liettuan rajavartiosto arvioi elokuussa, että Valko-Venäjällä saattaa olla jopa 4 500 Wagnerin sotilasta. Tarkkaa joukkojen määrää ei tiedetä.
Elokuussa Liettua, Latvia ja Puola uhkasivat sulkea koko EU:n ja Valko-Venäjän välisen rajan. Rajatilanne elää jatkuvasti, ja viime viikolla Latvia laittoi kiinni toisen Valko-Venäjän vastaisista raja-asemistaan.
Kauempana rekkajonosta ja varoituskyltistä on polkupyörien parkki. Moni valkovenäläinen on tullut rajan yli Liettuaan pyörällä ja jatkaa eteenpäin autokyydeillä.
Vilnasta on rajalle vain puolen tunnin matka
Valko-Venäjä myönsi liettualaisille, latvialaisille ja puolalaisille viisumivapauden viime vuoden huhtikuussa.
Laillisia rajanylityksiä Liettuan ja Valko-Venäjän välillä on edelleen tuhansia päivittäin. Koko elokuun aikana valkovenäläisten rajanylityksiä Liettuaan oli yhteensä 170 000.
Liettualaisten matkoja Valko-Venäjälle kahden raja-aseman sulkeminen - ja ehkä myös varoituskyltit - hillitsivät. Viikottaiset rajanylitykset puolittuivat 5000:een.
Moni rajan lähellä asuva liettualainen käy Valko-Venäjällä ostoksilla. Viina, tupakka ja elintarvikkeet ovat rajan takana halvempia.
Yle vieraili kartalla näkyvillä kahdella raja-asemalla syyskuussa:
Rajaseudun asukas: Valko-Venäjä ei uskalla käydä meitä vastaan
Rajan tuntumassa olevan maalaistalon pihamaalla on monta omenapuuta. Liettualainen Darius Gataveckas kerää maahan pudonneita omenoita ja kertoo, ettei Valko-Venäjä huolestuta häntä tippaakaan.
– En usko, että kukaan uskaltaa käydä meitä vastaan. Kuulumme Natoon. Valko-Venäjä ja Venäjä eivät halua sotaa Nato-maan kanssa, hän sanoo.
Gataveckasin mielestä myös monien johtavien liettualaisten poliitikkojen huoli Wagnerista on hölynpölyä.
– Wagnerissa ei ole mitään huolehdittavaa. Se on muutaman tuhannen miehen prikaati. Siitä ei tarvitse piitata.
Katso videolta, mitä rajaseudun mies ajattelee Valko-Venäjästä:
Gataveckas on sitä mieltä, että kaksi rajanylityspaikkaa Liettuasta Valko-Venäjälle riittäisi aivan hyvin. Loput neljä raja-asemaa voisi hänen mielestään sulkea kokonaan.
– Liikenne vähenisi, ja liettualaiset matkustaisivat vähemmän Valko-Venäjälle. Ehkä myös salakuljettaminen vähenisi, jos raja-asemia suljettaisiin pysyvästi.
Siitä Gataveckas on hieman huolestunut, että Valko-Venäjä voi alkaa jälleen puskea muiden maiden siirtolaisia Liettuan rajalle.
– Liettua on pieni maa, eikä se voi huolehtia siirtolaisista. Jälkikäteen heitä on hankalaa palauttaa Valko-Venäjälle.
Viime vuonna Liettua käännytti Valko-Venäjän rajalla 11 200 siirtolaista, jotka pyrkivät luvattomasti maahan. Elokuun 2021 jälkeen käännytettyjä on ollut yli 20 000.
Valko-Venäjälle matkaava perhe nosteli matkatavaroitaan autosta Medininkain raja-asemalla syyskuussa.
Uusi raja-aita on hillinnyt tilannetta
Nyt laittomia rajanylittäjiä on vähemmän. Liettuasta oli syyskuun loppuun mennessä palautettu Valko-Venäjälle 1 600 laittomasti rajan yli pyrkinyttä. Moni heistä oli Lähi-idän maista.
Alla olevalla videolla rajavartija Marius Pavilonis partioi Valko-Venäjän rajalla Liettuan Medininkaissa.
Siirtolaisten tulo Liettuan rajalle on vähentynyt osittain sen vuoksi, että maa on tehostanut 680 kilometriä pitkän Valko-Venäjän rajan valvontaa.
Liettuan rajavartijat esittelevät ylpeinä viime vuonna valmistunutta raja-aitaa, jonka kokonaispituus on 500 kilometriä. Suoalueille aitaa rakennetaan vielä lisää.
Jyhkeän aidan yli on vaikea päästä, mutta kyllä siitä on yli ja läpi tultu.
Jotkut ovat onnistuneet kiipeämään yli tikkailla, toiset ovat leikanneet aitaan reiän.
Rajavartioston johtaja: Valko-Venäjän hybridiaggressioita on vaikea ennakoida
Liettuan rajavartiolaitoksen mukaan tilanne rajalla on jännittynyt.
– Rajan takana on satoja siirtolaisia, jotka pyrkivät laittomasti EU:n alueelle Valko-Venäjän hallinnon avustuksella. Hybridiaggressiot ovat suurin ongelma rajalla.
Näin sanoo Liettuan rajavartioston varajohtaja Saulius Nekraševičius. Hybridiaggressioilla hän tarkoittaa sitä, että Valko-Venäjä ohjaa siirtolaisia naapurimaidensa rajoille.
Nekraševičius sanoo Liettuan onnistuneen hienosti tehostamaan rajavalvontaansa.
– Liettua on tehnyt paljon infrastruktuurin, teknisen rajavalvonnan ja reagointikyvyn parantamisessa. Tilanne on alueen maista ehkä paras, kun sitä verrataan Latviaan ja Puolaan.
Nekraševičius sanoo katsoneensa tietokannasta, että haastattelua edeltäneen vuorokauden aikana Valko-Venäjältä yritettiin laittomasti Liettuaan 30 kertaa. Keskimäärin yrityksiä on ollut alle kymmenen vuorokaudessa.
Tilanne voi muuttua nopeasti, Nekraševičius selittää.
– Seuraavana päivänä rajallamme on ehkä 200 laittomasti maahan pyrkivää. Valko-Venäjän hallinto tai kenties vain muutamat henkilöt siellä päättävät, mihin maahan siirtolaisia seuraavaksi ohjataan.
Etualalla on Liettuan rajatolppa ja taaempana Valko-Venäjän rajatolppa.
Liettuassa ennakoitiin uutta piikkiä Vilnassa kesällä järjestetyn Naton huippukokouksen aikaan, mutta sitä ei tullut.
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Aljaksandr Lukašenka on aiemmin sanonut suoraan, ettei Valko-Venäjän hallinto yritäkään pysäyttää EU:hun pyrkiviä siirtolaisia.
Nekraševičius toteaa, että on poliitikkojen asia päättää, pitääkö Liettuan sulkea lisää raja-asemia tai pitäisikö EU:n ja Valko-Venäjän välinen raja laittaa kiinni kokonaan.
– Juuri nyt en näe siihen syytä, mutta tilanne voi tulla eteen vaikka huomenna tai ylihuomenna.
Liettua siirsi lisää joukkoja rajan läheisyyteen kesällä. Armeija, poliisi ja Liettuan kivääriyhdistys tukevat tarvittaessa rajavartiostoa, Nekraševičius sanoo. Joukkojen kokonaismäärää hän ei paljasta.
Mahdollista Wagner-sotilaiden uhkaa Liettuan rajavartioston varajohtaja ei suostu tarkemmin arvioimaan.
– Naapurimaassamme on terroristiseksi luokiteltu ryhmä tai ainakin se, mitä siitä on jäljellä. Totta kai se on tekijä, joka on otettava huomioon.
