Jääkiekkoliitto vahvisti torstaina, että Antti Pennanen korvaa Jukka Jalosen tämän kauden jälkeen Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana.
Pikkuhuuhkajien kakkosvalmentajalla ja puolalaisseura Stal Rzeszowin akatemiavalmentajalla Gert Remmelillä, 47, on vuosien takainen, tiivis ystävyyssuhde Leijonien uuden päävalmentajan Pennasen, 44, kanssa.
Remmelin tie on vienyt Virosta Suomeen HIFK:n ja FC Hongan edustusjoukkueiden valmennusryhmiin, jalkapallo-oppiin Lissaboniin sekä Italian kautta kyproslaisen Pafos FC:n akatemiaan, Kroatian NK Novigradiin ja nyt viimeksi Puolaan Stal Rzeszow -seuraan, jossa hän toimii eräänlaisena valmennuspäällikkönä, nuorten seurojen akatemialuotsina.
Virolainen jalkapallovalmentaja Remmel sanoo tutustuneensa torstaina 2+1-vuotisen sopimuksen Leijonien päävalmentajana tehneeseen Pennaseen ensi kertaa vuonna 2010, jolloin hän valmensi HPK:n A-junioreita.
– Olin silloin Hongassa töissä. Antti ja pari hänen valmentajakaveriaan tulivat tutustumaan seuran tekemiseen. Se oli sitä aikaa, kun puhuttiin paljon pelikirjasta yli lajirajojen. Olimme kumpikin pelikirjaihmisiä. Siitä ystävyys alkoi.
Vuosikausien ajan eri lajien valmentajakaksikko oli paljon tekemisissä toistensa kanssa. Molempia on yhdistänyt koko ajan etenkin se, että duo hakee lajinsa parista kilpailuetua suurella sydämellä ja intohimolla.
Italiassa ollessaan Remmel sai kotiinsa vieraaksi Pennasen, joka seurasi jalkapallotouhuja tarkasti useiden päivien ajan muistivihko tiukasti kourassaan.
– Italiassa Pennasta kiinnosti paljon ihan mikrotekniset asiatkin. Muistan hyvin, että hän kiinnostui erityisesti, miten saada hyökkäyksiä kiihtymään jalkapallossa. Uskon, että hän replikoi tätä omaan jääkiekkotoimintaansa, Remmel toteaa Yle Urheilulle.
Pennasella loputon uteliaisuus
Virolaisystävän mukaan Pennasen uteliaisuus on aina ollut loputonta. Pennanen kysyi yksityiskohtaisia jalkapalloasioita ja halusi aina tietää tai ottaa selvää, mihin mikäkin tietty asia aina johtaa.
– Loppujen lopuksi tietyt urheilun dynamiikat, voittamisen ja häviämisen marginaalit, korostuvat tietyissä lajeissa, joissa on kentällä paljon kamppailuja, kuten jääkiekko, jalkapallo ja koripallo. Logiikka on kaikilla aika sama, vaikka peliväline onkin eri.
Pennanen ei ole suinkaan ainoa Gert Remmelin tuttavuus yli urheilurajojen, sillä virolainen futisluotsi kertoo olevansa läheisissä valmennusväleissä myös viime keväänä saksalaisen Bonnin Mestarien liigan voittajaksi valmentaneen koripalloluotsi Tuomas Iisalon kanssa.
– Jääkiekon menestysvalmentaja Jukka Jalosen kanssa en ole ollut niin tiiviissä yhteydessä, mutta aina kun minulla on joku kysymys tai olen solmussa, niin tiedän, että voin soittaa Jukallekin. Hän auttaa aina tai ainakin kuuntelee, sanoo Remmel.
Remmel kertoo olleensa pitkään tosi tiiviissä yhteydessä Pennaseen, mutta parina viime vuonna aiempaa vähemmän tekemisissä. Kummallakin on ollut omat kiireensä ja he ovat hoitaneet kaveruutta muutamilla tekstiviesteillä.
– Antilla on ollut selvä tarve oppia koko ajan jotain uutta ja hän on aina ollut erittäin utelias. Kun olin Antin kanssa tekemisissä aikoinaan päivittäin, niin ei ollut yhtään asiaa, jota hän ei olisi pystynyt avaamaan minulle.
Remmel vahvistaa puheillaan käsitystä siitä, että Pennanen on todella maineensa veroinen uskalias lätkäinnovaattori ja pelin rohkea kehittäjä.
– Jos Antti perehtyy ihan mihin asiaan tahansa, niin se on aina kunnolla perehtymistä – ei koskaan pinnallista silittelyä. Kun hän kiinnostuu jostain, menee hän aina siinä syvälle.
– Hänen vahvuuksiinsa kuuluu ilman muuta kyky osata priorisoida asioita. Kaikkea valmentaja ei voi yksin tehdä. Jos näin ulkopuolisena voin sanoa, niin asioiden tärkeysjärjestyksessä hän on kehittynyt niin valmentajana kuin ihmisenä. Hän erottelee tärkeät asiat vähemmän tärkeistä, tietää Remmel.
Remmel sanoo, että hänen ja Pennasen välillä on olemassa filtteri, koska kaksikko ei millään tapaa kilpaile keskenään työpaikoista.
– Saamme ulospuhaltaa rehellisesti asioita toisillemme ja hankimme leveämmän näkökentän niihin. On vain tervettä, että meillä on vähän erilainen urheilukulttuuri, ympäristö on erilainen ja meillä on takana iso verkosto. Tämä antaa paljon.
Vuoden 2019 HPK:n mestarivalmentajalla on ollut urapolkunsa aikana ympärillä ”oikeita” ihmisiä ihan Jukka Jalosesta lähtien. Remmel painottaa, ettei yksin kukaan valmentaja voi tehdä ihmeitä.
– Antilla on ollut brainstorm-ympäristö, jossa on oltu lisäksi koko ajan lajin, eli jääkiekon allonharjalla. Tämä ”aivoriihi-asia” on aina merkittävä kehityksen suhteen, näkee Remmel.
Menestyspaineet Leijonien päävalmentajana
Remmel korostaa, että Pennanen on valmistanut itsensä hyvin menestyksen ja mahdollisten stressitekijöiden suhteen.
– Totta kai tähän vaikuttavat elämänkokemus, ihan niin kuin myös siviilipuolen asiat. Uskon, ettei Jukka Jalonenkaan ollut maailmanmestarina ja olympiavoittajana sama ihminen kuin aikoinaan aloittaessaan Ilveksen luotsina 1992–1995, Remmel huomauttaa.
Remmel on sitä mieltä, ettei yksikään valmentaja ole koskaan täysin valmis sitä kohtaan, mitä on tulossa uuden pestin muodossa.
– Oikeasti emme tiedä, mitä on tulossa. Ihminen joko sopeutuu uuteen tehtävänkuvaan tai sitten ei. Tänä päivänä kriitiikki on tornadon luokkaa ihan valmennuksen marginaaliasioissa. Itse näen, ettei tähän voi valmistautua mitenkään. Olen varma, että ihmiset, jotka palkkasivat Pennasen, ovat tehneet kunnon läpivalaisun, onko hän kykenevä.
Remmel tietää, että suomalaisessa urheilussa Leijonien päävalmentajan pesti on kaikista vaikein, jos asiat eivät mene hyvin.
– Pennasen kohdalla todennäköisyydet, että hän adaptoituu toimeen, ovat kuitenkin isommat kuin että ei sopeutuisi. Jälkeenpäin on helppo aina leikkiä asiantuntijaa, mutta kun olen seurannut Antin valmennusta ja tekemistä, niin voin sanoa, että oli vain ajan kysymys, milloin hänet nimetään johonkin vastaavaan tehtävään kuten Leijonien vastuuvalmentajaksi.