Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne uskoo, että poliisilla on kyvykkyyttä ja valtiolla tahtoa auttaa Ruotsia jengirikollisuuden kitkemisessä. Naapurimaista ei silti ole ongelman ratkaisijaksi, mikä johtuu ainakin kahdesta syystä.
Ensinnäkin voimavarat tulevat nopeasti vastaan. Ylen aamussa perjantaina haastateltu Rinne huomauttaa, että Suomessa on vähiten poliiseja väkilukuun suhteutettuna koko Euroopassa.
– Meillä on tälläkin hetkellä haasteita selviytyä poliisille säädetyistä lakisääteisistä tehtävistä. Uskallan väittää, että suomalaiselta poliisilta näissä resursseissa ei löydy avaimia Ruotsin tilanteen ratkaisuun.
Toisekseen on kylmä fakta, että Ruotsi on viime kädessä vastuussa itsestään.
– Täytyy muistaa, että jokaisella maalla on omat poliisivoimansa. Niiden tärkein tehtävä on huolehtia maan sisäisestä turvallisuudesta, Rinne sanoo.
Ruotsin entinen pääministeri Magdalena Andersson esitti aiemmin, että jengirikollisuudesta kärsivä Ruotsi voisi pyytää poliisiapua muista Pohjoismaista.
Rikollisuus ei tunne rajoja, ja Suomi tekee paljon yhteistyötä myös Ruotsin kanssa.
Rinne suhtautuu yleisellä tasolla kansainväliseen yhteistyöhön erittäin positiivisesti. Tiedon välittyminen viranomaiselta toiselle on ensiarvoisen tärkeää, hän sanoo.
Jengirikollisuus on muuttanut muotoaan
Eilen torstaina Ruotsin nykyinen pääministeri Ulf Kristersson kertoi, että Ruotsi on päätynyt tähän tilanteeseen vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan ja epäonnistuneen kotouttamisen takia.
Muualla mietitään kuumeisesti, miten samat ongelmat vältetään.
Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen sanoo, että asiaa pohditaan paljon sekä EU-tasolla että erityisesti jokaisessa maassa erikseen. Jäsenvaltiot vaihtavat tietoja tiiviisti.
– Yritetään selvittää niitä syitä, miksi Ruotsissa on nyt niin vakava tilanne kuin on. Totta kai yritetään löytää keinoja, ettei Suomessa sellaista kehitystä pääse syntymään, Hulkkonen kertoi Ylen aamussa.
Rajavalvonnan näkökulmasta kyse ei ole suoraviivaisesti maahanmuutosta eikä juuri nyt tapahtuvista laittomista rajanylityksistä. Ruotsissa pahat siemenet on kylvetty kauan sitten.
– Puhutaan ennen kaikkea ihmisistä, jotka ovat tulleet jo aikaisemmin. Sieltä löytyy maahanmuuttajataustaa, mutta kyse on paljon isommasta yhteiskunnallisesta ongelmasta kuin maahanmuutosta, muistutti Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty Ylen aamussa.
Perinteisesti jengeihin liittyvät nuoret ovat olleet vaikeista kotioloista tulevia ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia. Tässä on kuitenkin tapahtunut muutos, sanoo nuorisorikollisuutta Tukholman poliisissa tutkiva Luay Mohageb.
Nyt myös Ruotsissa syntyneet, keskiluokkaisten perheiden ruotsalaiset pojat ja tytöt tai keskiluokkaistuneiden, maahanmuuttajataustaisten perheiden nuoret ovat alkaneet hakeutua rikollisiin jengeihin.
