Ruotsissa on tapahtunut tänä vuonna jo 260 ammuskelua ja pommeja on räjähtänyt yli 120. Tilanne on kärjistynyt entisestään syyskuussa.
Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikön Tomi Vuoren mukaan Suomi on jo pitkään seurannut huolestuneena länsinaapurin tapahtumia.
– Poliisilla on kaiken aikaa operatiivisia yhteistyöprojekteja Ruotsin kanssa.
Ongelmat voivat läikkyä. Ruotsin katujengeillä on jonkinlaisia kytköksiä Suomeen, sillä rikollisjengit etsivät uusia kauppapaikkoja maiden rajoista huolimatta.
– Kyllä näitä lonkeroita on. Järjestäytynyt rikollisuus ajautuu sinne, missä on toimintamahdollisuuksia. Se on bisnestä ja se menee sinne, missä bisnestä voidaan tehdä, Vuori summaa.
Järjestäytynyt rikollisuus ei tunne maiden rajoja.
Katujengirikollisuutta torjuvan ryhmän rikostarkastaja Marko Forss kertoi Ylen kello 20.30 uutisissa, että mittasuhde-erot Suomen ja Ruotsin välillä ovat vielä suuret. Kun Suomessa puhutaan sadoista jengiläisistä, Ruotsissa luvut ovat jo kymmenissä tuhansissa.
Forssin mukaan poliisi seuraa tilanteen kehittymistä tarkasti. Hyvänä merkkinä hän pitää sitä, että Suomessa on onnistuttu jo tuomitsemaan muutama jengirikollinen.
”Kurdikettu”, ”Kreikkalainen” ja ”Mansikka”
Iso osa Ruotsin tapahtumista liittyy kahden kilpailevan rikollisjärjestön väliseen kiistaan. Huumekaupasta kamppailevat tukholmalaislähtöinen Dalennätverket ja uppsalalainen Foxtrot. Jälkimmäistä johtaa ”Kurdiketuksi” kutsuttu Rawa Majid ja Dalennätverketiä ”Kreikkalaisena” tunnettu Mikael Tenezos.
Nyt myös Foxtrotin omat rivit ovat jakautuneet. ”Kurdikettua” eli Majidia vastaan on asettunut ”Mansikkana” tunnettu Ismail Abdon. Syyskuun alussa Abdon äiti ammuttiin. Ruotsalaismedioiden tietojen mukaan isku tehtiin Majidin käskystä.
Abdon äidin kuoleman jälkeen jengin sisäiseen kiistaan liittyviä yhteenottoja on nähty Ruotsissa paljon. Syyskuussa jengikuolemia on tapahtunut jo kaksitoista. Tilanteen vakavuudesta kertoo myös se, että perjantaina uutisoitiin Ruotsin poliisin alkavan saada puolustusvoimilta apua jengirikollisuuden torjuntaan.
Järjestäytynyt rikollisuus ei tunne maiden rajoja
KRP:n viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen toteaa kuluvan kuukauden olleen länsinaapurissa poikkeuksellisen murheellinen.
Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole Ruotsin tapahtumien johdosta äkillisesti heikentynyt, Hyyryläinen toteaa.
Jengit käyvät kuitenkin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajan ylittävää huumausainekauppaa.
– On päivänselvää, että ruotsalaiset jengit, joilla on paljon vaikutusvaltaa, miettivät omia liiketoimintamahdollisuuksiaan muissakin maissa. Meidän pitää olla hyvin hereillä ja tehdä yhteistyötä ruotsalaisten viranomaisten kanssa monella tasolla.
Hyyryläinen painottaa, että järjestäytynyt rikollisuus on kuitenkin kansainvälistä eikä kunnioita valtioiden rajoja.
– Viime kesäkuussa media uutisoi siitä, miten Ruotsissa poliisi otti kiinni Suomen etsintäkuuluttamia henkilöitä, hän muistuttaa.
Myös laajemmin ajateltuna Ruotsin tilanne heijastuu myös meihin.
– Ruotsin katujengikulttuuria ja -toimintaa on imuroitu sellaisenaan Suomeen. Meillä on reilu kymmenen katujengiä Suomessa, ja se toimintalogiikka, joka kytkeytyy huumausainekauppaan, siihen liittyvään väkivaltaan ja rap-musiikkikulttuuriin, ilman muuta se mikä on Ruotsissa, se näkyy myös meillä.
Hyyryläinen ei kuitenkaan näe, että sama mikä tapahtuu Ruotsissa, voisi tapahtua Suomessa – ei ainakaan samassa mittakaavassa.
Hyyryläisen mukaan tilanteen kärjistymisen ehkäisyssä tarvitaan rikostiedustelua ja -tutkintaa sekä valvontatyötä mutta myös pehmeämpiä keinoja, kuten moniammatillisen tuen palveluja. Kyse on kuitenkin usein nuorista ihmisistä.
Tilanteen kärjistymisen ehkäisyssä keskeistä on katkaista katujengiläisten väkivaltakierre nopeasti.
– Tämä on myös se, mihin Suomessa poliisi omassa toiminnassaan keskittyy. Jotta niistä ei tule tällaisia hallitsemattomia tilanteita kuin nyt Ruotsissa on käynyt, Hyyryläinen painottaa.
Suomi ei ole saanut virallista avunpyyntöä
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan Ruotsin jengirikollisuuden tilanne on äärimmäisen vakava.
Ruotsin entinen pääministeri Magdalena Andersson esitti eilen, että Ruotsi voisi pyytää poliisiapua Suomesta ja muista Pohjoismaista.
Rantasen mukaan Suomi ei ole saanut virallista avunpyyntöä.
Ministeriön osastopäällikkö Vuori toteaa, että Suomella on Euroopan suhteellisesti pienimmät poliisivoimat: rajat tulevat äkkiä vastaan. Sisäministeri Rantanen on samoilla linjoilla, ja poliisien muodossa apua naapurille ei luvata.
Muuta tukea kuitenkin tarjotaan.
– Meillä ei sellaisia poliisivoimia ole lähettää, joilla tilannetta voitaisiin suoranaisesti helpottaa. Sen sijaan tiivis viranomaisyhteistyö jatkuu, ja sen kautta voimme toki auttaa heidän jengiongelmassaan.
Sisäministeri Rantasen mukaan Suomi seuraa tarkasti naapurimaan tilannetta myös katujengien rajat ylittävän toiminnan osalta.
– On selvää, että kun olemme naapurimaita, niin laineet voivat lyödä Suomeen. Olemme valmiina myös operatiiviseen toimintaan, jos sellaista tarvitaan, Rantanen painottaa.
Rantasen mukaan hallitus pyrkii puuttumaan jengirikollisuuteen monin keinoin. Maahanmuuttopolitiikan kiristämisen lisäksi Rantanen listaa toimista muun muassa poliisin ja muiden viranomaisten resurssien, toimivaltuuksien ja tiedonvaihdon lisäämisen sekä biometriikan käytön rikostorjunnassa.
– Esimerkiksi valmistelussa olevan rikostiedustelulainsäädännön avulla pääsemme näihin ilmiöihin käsiksi jo ennen kuin varsinaista rikosepäilyä on, Rantanen sanoo.
Uusille keinoille hän ei näe tarvetta.
Voit keskustella asiasta sunnuntaihin 1. lokakuuta kello 23.00:een saakka.