28-vuotiaan Jonin elämäntilanne ei ole mairitteleva. Jo vuosia päivät ovat kuluneet pääasiassa pilveä poltellen ja räiskintäpeliä tietokoneella pelaten. Joni ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
– Olen pitkäaikaistyötön. Hetken aikaa olin kevytyrittäjänä. Sitä ennen olin seitsemän vuotta työttömänä, Joni sanoo.
Nuorempana Jonin opiskellessa puuteollisuuden perustutkintoa, hän sai tuomion huumausainerikoksesta. Tuomio katkaisi opiskelun ja johti potkuihin koulun asuntolasta.
– En sitten jaksanut käydä koulussa. Olisi pitänyt kusta puhtaat huumeseulat, että olisin saanut olla vaarallisten koneiden kanssa tekemisissä, Joni kertoo.
– Sitten mä vaan poltin myssyä. Muutin omilleen ja rupesin pelaamaan tietokoneella. Sitä rataa se on aikalailla mennyt tässä. Ei ihan hirveesti ole muuta sanottavaa. Mun elämä on todella pienisisältöinen, Joni kertoo.
Välillä Jonilla ei ole ollut asuntoa. Silloin hän on yöpynyt sukulaisten ja ystävien luona. Nyt hänellä on asunto, mutta haasteita tulee esimerkiksi sähkölaskujen ja nettiliittymän laskujen maksusta. Asioita on helppo lykätä huomiseen.
– Periaatteessa ADHD on se haaste. Se tuo ongelmia. Ja sitten on vielä tämä minun oma luonne, Joni sanoo.
Etsivän nuorisotyön tehtävä on tarjota tukea nuorelle
Alkuvuodesta 2023 Jonin työnhaku pääsi taas kerran katkeamaan. Työnhaun katketessa henkilö menettää oikeutensa työttömyysetuuteen. TE-toimistolla heräsi huoli Jonin tilanteesta ja he pyysivät etsivää nuorisotyötä kysymään, haluaisiko Joni tukea tilanteensa hoitamiseen.
Ensisijaisesti etsivä nuorisotyö aloitetaan nuoren itsensä aloitteesta. Se voidaan kuitenkin aloittaa myös viranomaisten ja muiden toimijoiden luovuttamien tietojen perusteella, kuten Jonin tapauksessa tehtiin. Nuorisolaki ohjaa tietojen luovuttamista etsivään nuorisotyöhön.
– Joku tällainen, että joku soittaa minulle ja kertoo, että sun kannattaa nyt hoitaa tämä asia tai tulee karenssia ja blaa blaa blaa. Kyllähän se nyt ärsyttää, mutta ei siinä mitään. Kyllä tämä enemmän on tsäänssi. Että katsotaan miten menee ja mitä saadaan aikaan, Joni sanoo.
Etsivän nuorisotyön tehtävä on tarjota nuorelle tukea, tietoa ja rohkaisua asioiden hoitamiseen sekä apua kuhunkin elämäntilanteeseen sopivien palveluiden löytämiseen.
Yhden nuoren syrjäytyminen voi maksaa valtiolle yli miljoona euroa
Valtiovarainministeriö esittää 4,6 miljoonan euron leikkausta etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan.
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n toiminnanjohtaja Timo Kontio kertoo ymmärtävänsä yleisen taloudellisen tilanteen. Hänestä on hyvä, että pohditaan miten yhteiskunnassa varoja käytetään.
Kontion mukaan leikkauksista puhuttaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että leikkausten kohteena ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Into ry:n laskelmien mukaan leikkaukset jättäisivät toteutuessaan noin 4 000 heikossa asemassa olevaa nuorta ilman tukea. Syrjäytymisen lisääntyessä kulut siirtyvät toisaalle. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yhden nuoren syrjäytyminen maksaa julkiselle taloudelle nuoren elinaikana 1,2 miljoonaa euroa.
Valtion menojen loppusumma vuoden 2024 budjettiehdotuksessa on 87,2 miljardia euroa. Kontio painottaa, että nuoriin kohdistuvissa vajaan viiden miljoonan euron leikkauksissa on kyse promillejen kymmenyksistä.
– Näillä promillen kymmenyksillä on autettu nimenomaan niitä, jotka eniten tarvitsevat tukea. On autettu heitä, joiden auttaminen ei olisi pelkästään taloudellisesti, vaan myös inhimillisesti oikein. Kyllä se vaikealta tuntuu, että tällaisia ratkaisuja tehdään, Kontio sanoo.
Kontio toivoo, että yhteiskunnassa velkaantumisesta puhuttaessa keskusteltaisiin myös hyvinvointivelasta. Se, että johonkin päätetään olla investoimatta nyt, aiheuttaa kustannuksia tulevaisuudessa.
– Väitän, että poliitikot eivät ymmärrä, eivätkä osaa laskea näitä asioita. Haluaisin kannustaa valtiovarainministeriön virkamiehiä tekemään hyvinvointivelkaa koskevia laskelmia. En usko, että ihmiset pahuuttaan tällaisia ratkaisuja tekevät. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että heillä ei ole käytettävissään riittäviä työkaluja, Kontio sanoo.
Nuorisotyön tapaamiset ovat vaihtelevia
Lahden kaupungin nuorisopalvelujen palveluohjaaja Anni Häkkinen tekee etsivää nuorisotyötä. Häkkinen auttaa hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa olevia 17–29-vuotiaita nuoria. Tehtävät ovat vaihtelevia.
Häkkinen on se, joka soitti Jonille, kun TE-toimisto oli ottanut Nuorisopalveluihin yhteyttä.
– Annin kanssa soiteltiin ja sitten nähtiin. Sitten nähtiin useammin. Käytiin kahvilla ja jauhettiin noista hommista. Anni potki mua perseelle, Joni sanoo.
Joni kokee, että jo pelkästä keskustelemisesta on ollut hyötyä.
– Jos mä jotain murehdin, niin Anni saattaa avata asiaa toiselta kantilta. Annilta saan henkistä tukea, hän sanoo.
Häkkinen on auttanut Jonia pääsemään ulos kotoa ja ollut mukana hoitamassa asioita. Virastoasiat ovat taas uomissaan. Jonille on ollut tärkeää, että on joku joka kannustaa ja kuuntelee. Nuoriso-ohjaajalle voi puhua eri asioita, kuin kavereille tai sukulaisille.
”Kun on joku patistamassa, se auttaa aika paljon”
Säännöllisten tapaamisten lisäksi Häkkinen pitää Joniin yhteyttä puhelimitse ja viestein. Kesällä Joni oli mukana Nuorisopalveluiden leirillä.
Jonin unirytmi on ollut epäsäännöllinen. Hän toivoo, että arjen jaksaminen parantuisi ja omat voimavarat kasvaisivat. Tulevalla viikolla Häkkinen ja Joni ovat sopineet lähtevänsä yhdessä kuntosalille.
– Mietimme mitä keinoja meillä olisi. Miten me voisimme siihen vaikuttaa. Siitä meillä tuli Jonin kanssa idea, että käydään yhdessä salilla ja katsotaan, toisiko se jotain uutta siihen päivää ja yöuniin, Häkkinen kertoo.
Joni toivoo tulevaisuudelta hyvin tavallisia asioita. Työ, parisuhde, pari lasta, omakotitalo. Lyhyemmällä tähtäimellä riittää, kun on päässyt kotoa ylös ja asiat hoituvat yksi kerrallaan.
– Onhan tästä ollut hyötyä. Nytkin mä nukkuisin vaan himassa vielä monta tuntia tästä eteenpäin. Kun on joku patistamassa, se auttaa aika paljon.