Hyppää sisältöön

Pieni koulu päätyi harvinaiseen ratkaisuun, kun koulukuvaussopimus päättyi: lapset ottivat kuvat itse

Alajärveläisen Taimelan koulun oppilaat ovat tänä syksynä saaneet laajasti oppia valokuvaamisesta. Projektin kohokohta oli ottaa tavallisesta poikkeavat koulukuvat.

Taimelan koulun oppilaat oppivat koulukuvia ottaessaan monta asiaa itse kuvaamisestakin. Kuten sen, että se on vaikeaa ja kuvattavan silmien pitää näkyä kuvassa. (Video: toimittaja Kati Ala-Renko, kuvaus ja editointi Pasi Takkunen / Yle)
Elina Niemistö

Harvoin kuulee alakoululaisten luonnehtivan valokuvia näin ammattimaisesti. Eteläpohjalaisen Alajärven kaupungin Taimelan koulun oppilaat ovat saaneet tänä syksynä monialaista oppia valokuvaamisesta.

Koulussa päätettiin, että koululaiset ottavat itse omat koulukuvansa tänä syksynä.

Kuvia on otettu metsässä, puron rannalla, mökkijärven rannalla ja jopa Keskisen kyläkaupan hotellin sviitissä.

– Sai ottaa erilaisia kuvia ja itse päättää, missä ne otetaan, minkälaisessa ympäristössä ja onko huoneessa vai pihalla, kertoo Siiri Ukonmäki.

5.-6. luokan oppilaat esittelevät omia kuviaan nyt tavallistakin innostuneemmin.

– Tavallisissa koulukuvissa on harmaa tausta ja nyt otettiin luonnossa, missä oli parempi valaistus. Tämä kehys tässä on kuvan kohokohta, luonnehtii Melina Tikkamäki.

– Tässä ei ole taustalla mitään ylimääräistä ja valo on tosi hyvin onnistunut, eikä takana paistamassa, kuvailee puolestaan Verna Hakomäki.

– Ehkä tuo rauhallinen vesi ja pääsen tuossa kuvassa hyvin esille, miettii kuvansa parhaita puolia Milja Hauta-aho.

Oppilaita koulun pihalla. Kaikki katsovat kameraan.
Joona Ovaskainen, Siiri Ukonmäki, Milja Hauta-aho, Verna Hakomäki ja Melina Tikkamäki ovat tyytyväisiä uudenlaisiin koulukuviinsa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Monialaista oppimista

Kaikki alkoi siitä, kun koulun kolmevuotinen koulukuvaussopimus päättyi viime keväänä. Silloin heräsi ajatus koulukuvien ottamisesta ihan itse.

Valokuvaus päätettiin ottaa monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheeksi tänä vuonna koko koulussa.

Aihe oli varsin luontevakin, sillä lapset kuvaavat nykyään paljon ja kaikilla on siihen väline.

– Lapset pohtivat, millaisena itseni näen ja näyttäydyn muille. Ajateltiin, että tässä yhdistyvät niin monenlaiset teemat ja sisällöt, että tämä on erinomainen aihe, kertoo Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu.

Rahan säästäminen oli ehkä yksi alkumotiivi, mutta hintaa ei silti ole pohdittu. Tärkeintä on ollut oppiminen ja sisällöt.

Siiri Ukonmäki istuu kivellä koulun pihalla ja katsoo kameraan. Kädessä on kännykkä.
Siiri Ukonmäen mielestä kuvaus on aika vaikeaa, pitää olla tosi tarkka, katsoa ympäristöä ja silmät pitää näkyä kuvassa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Projekti alkoi valokuvanäyttelyissä käymisellä. Lisäksi on järjestetty erilaisia työpajoja ja tehtäviä, joissa on ollut vetäjänä ammattivalokuvaaja.

– Ollaan opittu rajaamisen taitoa, taustan harmonisointia, kuvattavan tuomista keskeiseksi, valon käyttöä ja sitä, että kuva voi olla feikkiä. Vaikka se näyttäisi oikealle, niin se ei sitä välttämättä ole, listaa Joensuu.

Lisäksi on opeteltu ja opittu kuvan ja kuvauskohteen arvostamista ja hyväksymistä.

– Olemme kaikki ainutkertaisia ja arvokkaita omana itsenämme, painottaa Joensuu.

Arvostus valokuvaajia kohtaan kasvoi

Oppilaat kuvasivat toisiaan ja välillä kuvaajina toimivat myös opettajat. Melina Tikkamäki sanoo, että kuvattavana oleminen tuntui turvalliselta, kun kuvaaja oli tuttu.

Jokainen oppilas kokee myös oppineensa prosessista paljon.

– Taustassa ei kannata olla mitään ylimääräistä. Ja kun puhelimessa on muotokuvamoodi, niin kannattaa ottaa sillä, sanoo Tikkamäki.

Oppimiseen kuuluu myös se, että ymmärtää valokuvaamisen haasteet ja vaatimukset.

– Kuvaaminen on vaikeaa. Mutta kun sitä harjoittelee ja tekee toistoja, niin niistä tulee hyviä, uskoo Milja Hauta-aho.

Melina Tikkamäen koulukuva kännykän näytöltä.
Melina Tikkamäki otti itsestään kuvan taulukehysten kanssa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Samaa toteavat myös opettajat. Arvostus valokuvaajan ammattitaitoa kohtaan kasvoi syksyn aikana.

– Kyllä se aika hankalaa oli. Varsinkin jos oli iso porukka kuten luokkakuvassa, niin aina oli joku jolla oli käsi väärässä paikassa tai silmät kiinni tai hassu ilme. Piti ottaa satoja kuvia, että löysi sen yhden tai kaksi onnistunutta, kertoo kutosluokan opettaja Merita Myllymäki.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 4. lokakuuta kello 23 asti.

Suosittelemme