Hyppää sisältöön

Työministeri Arto Satonen: Kaikki hallitusohjelman työelämäkirjaukset eivät välttämättä toteudu sellaisenaan

Suomen työllisyys heikkenee hitaasti ja työttömien määrä kasvaa. Hallituksen halut muuttaa työelämää eivät muutu suhdanteiden mukana. Ykkösaamun vieraana oli työministeri Arto Satonen.

Työministeri Arto Satonen (kok.) oli lauantaina Ykkösaamun vieraana.
Seija Vaaherkumpu,
Heidi Sullström
Avaa Yle-sovelluksessa

Kaikkia hallitusohjelman kirjaukset työelämää koskevista muutoksista eivät välttämättä toteudu sellaisenaan, sanoo työministeri Arto Satonen (kok.).

– Jos löytyy parempia ehdotuksia, jotka voidaan molemmin puolin pöytää sopia ja ne käyvät sekä työntekijöille että työnantajille, niin ilman muuta hallitus kuuntelee niitä herkällä korvalla, jos sillä saavutetaan sama tavoite kuin hallitusohjelmakirjauksella, Satonen sanoi Yle TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Hallitusohjelma on tahtotila, ja yksityiskohdat täsmentyvät vasta lain valmistelussa, Satonen sanoi.

Työttömyysturvan uudistus on Satosen mukaan kaikkein keskeisin uudistus, kun hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa.

– Nämä on niin ison luokan asioita, että en pidä realistisena, että näihin tulee vaihtoehtoisia ehdotuksia, jolla näitä voitaisiin korvata.

– Sitten on ihan toinen asia, kun kolmikantatyöryhmässä vaikka nyt sitten työrauhasta tai paikallisesta sopimisesta tai henkilökohtaisesta irtisanomisesta, kun ne valmistellaan kolmikantaisesti, se että miten kirjoitetaan lain perustelut, mikä on todellisen muutoksen vaikuttavuus, näihin voi siellä työryhmissä vaikuttaa.

Jos kolmikantatyöryhmässä ei löydetä muita ratkaisuja, hallitusohjelman kirjaukset viedään sellaisenaan läpi, hän sanoi.

Aikuiskoulutustuelle haetaan korvaavaa ratkaisua

Sote- ja opetusaloille etsitään Satosen mukaan uutta tukimallia, kun aikuiskoulutustuki loppuu ensi vuonna. Asia on noussut esille työuran aikaista oppimista pohtivassa työryhmässä. Työministerin mukaan koulutustukea tarvitaan työvoimapulan vuoksi.

– On havaittu, että erityisesti julkisella sektorilla on tällaisia hoiva-avustajasta lähihoitajaksi ja opettajasta erityisopettajaksi -tyyppisiä koulutuksia, joissa vastataan selvään työvoiman tarpeeseen, ja jossa muodollinen pätevyys on tärkeä. Siltä osin, millä aikuiskoulutustuki on ollut tärkeässä roolissa, näihin löydetään ratkaisu, Satonen lupasi.

Koulutusta pyritään järjestämään muun muassa niin, ettei se vaatisi kokoaikaista poissaoloa töistä, Satonen sanoi.

Ratkaisumahdollisuutta ei ole Satosen mukaan rajattu pelkästään julkisen sektorin aloille. Työryhmän on saatava esityksensä valmiiksi kevään kehysriiheen mennessä.

Hallituksen halu muuttaa työelämää ei muutu suhdanteiden mukana

Hallituksen työelämää koskevat muutokset ovat yksityiskohtaisia ja ulottuvat moneen asiaan.

Hallitusohjelmassa on kirjauksia muun muassa ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuudesta, työttömyysturvasta ja vientialojen asemasta määrittää palkankorotuksia.

Jos joku ajatteli, että heikko talousuhdanne hempeyttäisi halllitusta, hän oli väärässä.

– Teemme nyt rakenteellisia uudistuksia, joilla luodaan edellytykset työllisyyden kasvulle. Se ei ole suhdannekysymys, Satonen sanoo.

Työministerin ajatus on, että kun lakimuutokset tulevat voimaan, taloudessakin näyttää paremmalta.

– Talouden taantumasta odotetaan lyhytkestoista. Eri ennusteiden perusteella talous näyttäisi kääntyvän ensi vuonna hitaaseen kasvuun ja kasvu kiihtyisi seuraavana vuonna. Hallituksen uudistukset tullevat siis pääosin voimaan tilanteessa, jossa talous on kääntynyt kasvuun, Satonen sanoo.

Satonen: Yleissitovuutta ei lähdetä haastamaan

Ammattiyhdistysliikkeessä on herännyt huoli siitä, että hallitus pyrkisi luomaan tilanteen, jossa työnantajien järjestäytymisaste laskee. Tämän Satonen kiistää.

– Tämä ei ole tavoitteena. Yleissitovuus on osa järjestelmää, sitä ei lähdetä haastamaan. Se olisi niin iso muutos, että sellaiseen ei ole tarkoitus nyt lähteä, vaan tehdään täsmennettyja muutoksia työlainsäädäntöön, hän sanoi Ykkösaamussa.

Yleissitovilla työsopimuksilla on Satosen mukaan vakauttava vaikutus yhteiskuntaan.

Ammattiyhdistysliikkeen protestointi jatkuu

Työntekijät jatkavat työtaistelutoimia hallituksen työelämäpolitiikkaa vastaan ensi viikolla. Tulossa on ulosmarsseja erityisesti Kaakkois-Suomessa.

– Palkansaajapuolen nyt ilmoittamat monien yritysten toimintaan vaikuttavat poliittiset toimenpiteet ovat valitettavia ja ne kohdistuvat omaan työnantajaan ja palkanmaksajaan, kommentoi Satonen.

Ministeri on toivonut työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan keskenään, miten vientivetoinen palkkamalli toteutetaan. Jos sopua ei synny, perälautana on halitusohjelma ja hallitus säätää asiasta lailla.

– Toivoisinkin rakentavaa vuoropuhelua ja vaihtoehtojen esittämistä. Keskusteluja on käyty, mutta toistaiseksi yhtään työllisyysvaikutuksiltaan hallituksen tavoitteita vastaavaa vaihtoehtoa ei ole kuulunut, sanoo Satonen.

Ministerin mukaan muut hallitusohjelmakirjaukset luovat pohjan kolmikantaisten työryhmien työlle ja kirjauksia voidaan vielä niissä täsmentää.

2000-luvulla työllisyyden kasvu on perustunut ulkomaiseen työvoimaan

Suomi on avoin viennistä elävä maa, joka pyörii entistä enemmän tuontityövoiman varassa. Väestön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen vaikuttavat.

– On selvää, että väestön ikääntymisen seurauksena työllisten määrä laskee huomattavasti, jos laskua ei pystytä kompensoimaan ulkomaisella työvoimalla. 2000-luvulla työllisten määrän kasvu selittyy kokonaan ulkomaalaistaustaisten työllisten määrän kasvulla, sanoo Satonen.

Viime maaliskuussa työnantajaleirin edunvalvojajärjestö EK ja sitä lähellä oleva tutkimuslaitos Etla arvioivat, että maahan tarvitaan noin 40 000 ulkomaista työntekijää vuosittain. Satosen mukaan hallitus ei ole asettanut määrällisiä eikä laadullisia tavoitteita ulkomaisen työvoiman tarpeelle.

– Työnantajien tarpeet määrittävät sen, millaista työvoimaa Suomi tarvitsee ulkomailta. Tarvetta kuitenkin on sekä erityisasiantuntijoille että ammattiosaajille, työministeri sanoo.

Suomessa työvoimapula-aloja ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, ICT-ala sekä teknologia-ala.

Tavoite on löytää 100 000 uutta työllistä vaalikauden aikana

Hallitus luottaa valtiovarainministeriön tekemiin laskelmiin.

– Hallitusohjelman valmistelun yhteydessä valtiovarainministeriö arvioi osalle työelämäuudistuksista yhteensä noin 80 000:n henkilön työllisyysvaikutuksen, johon eivät sisälly työlainsäädännön muutosten vaikutukset, muistuttaa Satonen.

Jos työllisyystavoite toteutuu, lopputulos on enemmän työllisiä tiukemmilla työehdoilla.

– Uudistamme työelämää parantamalla työnteon kannustavuutta suhteessa sosiaaliturvaan ja madaltamalla työllistämisen kynnystä, muotoilee Satonen.

Tämä tarkoittaa muun muassa aiempaa helpompaa irtisanomista, työttömyysturvan karenssiajan muuttumista viidestä päivästä seitsemään ja työssäoloehdon kiristymistä.

– Hallitus on vahvasti sitoutunut 100 000 työllisellä työllisyyttä kasvattavaan politiikkaan tällä hallituskaudella ja näen sen täysin mahdolliseksi saavuttaa, sanoo Satonen.

Katso Ykkösaamu Yle Areenassa

Suosittelemme