Ruotsalainen yhteiskunta on viime aikojen levottomuuksien myötä havahtunut siihen, että yhä nuoremmat lähtevät mukaan rikollisjengien toimintaan. Ruotsin poliisissa on huomattu, että jengeissä on nyt tavallista, että alaikäisiä lähetetään tekemään likainen työ, jopa tappamaan. Alaikäisiä ei voi Ruotsissa, kuten ei Suomessakaan, tuomita esimerkiksi vankeusrangaistuksiin.
Nuorisorikollisuutta tutkiva, Tukholman poliisissa työskentelevä Luay Mohageb arvioi aiemmin Ylelle, että rikollisjengien vaikutuspiirissä toimivat gangstaräppäreiden musiikki ja sen arvomaailma vaikuttaa voimakkaasti hyvinkin nuoriin ruotsalaisiin.
Suomalaistutkijat Hanna Tyvelä Tampereen yliopistosta ja Erica Åberg Turun yliopistosta ovat tehneet tutkimusta pohjoismaisen rapin yhteiskunnallisista merkityksistä. He haluavat painottaa, ettei kumpikaan heistä tutki varsinaista jengirikollisuutta tai väkivallan käyttöä.
He ovat taide-ja sosiaalihistorioitsija ja sosiologi, joiden kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena on jo useamman vuoden ajan ollut gangsta rap urbaanina nykykulttuurina, jotka kulutetaan muun muassa keikoilla ja sosiaalisessa mediassa.
Aiemmin kyse oli pienemmästä alakulttuurista, joka ääreen piti erikseen hakeutua. Nyt gangsta rap on Ruotsissa valtavirtaa.
– Näistä artisteista on tullut kaupallisesti suositumpia. Gansta rap tavoittaa musiikkigenrenä laajemman yleisön somen kautta, Tyvelä sanoo
Tyvelä kuitenkin muistuttaa, että jengisodan kuumentuminen ei ole yksinomaan räppäreiden tekemää, vaan se tapahtuu jengitodellisuudessa. Hänen mukaansa jengiväkivaltaa olisi olemassa myös ilman rap-musiikkia.
Gangsta rapin genreen kuuluu, että musiikkivideoissa ja biisien sanoituksissa saatetaan kuvata väkivaltaa, rehvakasta rahan- ja huumeidenkäyttöä ja kalliita muotivaatteita. Naisia kuvataan ylipäätään harvoin kappaleissa.
Kolikolla on myös toinen puoli. Rap on ollut tärkeää maahanmuuttajataustaisten nuorten identiteetin rakentamiselle. Myös hyvässä.
– Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa rap on alusta lähtien ollut osa maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuria, sellaista lähiökerrontaa. Rapissä on ollut hyvin vahva yhteiskunnallinen tausta, kertoo Hanna Tyvelä.
Some toimii jengiväkivallan näyttämönä
Kun ruotsalaiseen lähiöelämään alkoivat hiipiä huumekauppa, väkivalta ja aseet suuremmassa mittakaavassa 2010-luvulla, myös musiikki muuttui. Tutkijoiden mukaan väkivalta siirtyi tuolloin voimakkaammin musiikilliseen kerrontaan.
Sosiaalinen media on muuttanut nopeasti ihmisten ja musiikintekijöiden suhdetta.
– Some on tehnyt sen, että ihmisille muodostuu eräänlainen parasosiaalinen suhde räppäreihin. Samalla tavalla kuin vaikkapa influenssereihin. Ihmiset ajattelevat tuntevansa musiikintekijän ja oletettavasti heille muodostuu jonkinlainen suhde myös jengeihin, Åberg kertoo.
Aggressiivisen musiikin kuunteleminen ei välttämättä vaikuta nuoren ajatteluun tai maailmankuvaan. Ruotsissa on kuitenkin huomattu, että jengiläisten ja heidän maailmassaan liikkuvien gangstaräppäreiden maailma on alkanut toden teolla kiehtoa ihan tavallisia ruotsalaisia koululaisia, niin kantaruotsalaisia kuin maahanmuuttajataustaisiakin.
Ruotsalaistutkija Luay Mohagebin mukaan gangstakulttuurille altistuneet nuoret voivat pyrkiä saavuttamaan korkeampaa asemaa omassa yhteisössään avustamalla jengiläisiä ja tekemällä rikoksia.
Myös moni räppäri pelkää
Åbergin mukaan ei voi puolustella, että esimerkiksi väkivaltaisten jengitapahtumien kuvaaminen ja levittäminen somessa olisi oikein. Tällaista kuitenkin tapahtuu ruotsalaisilla gangsta rapin kuuntelijoiden sosiaalisen median kanavilla. Tyvelä muistuttaa, että somealustat ovat kaupallisia ja ne hyötyvät kaikesta liikenteestä.
– Rap- ja jengikeskustelussa usein esitetään, että rap on ikään kuin jengielämän mainontaa, mutta kyllä muusikot kuitenkin usein sanovat kuvaavansa ympäröivää todellisuutta, jossa jengielämään sekaantuneet ovat myös uhreja.
Moni gangstaräppäri kulkee luotiliivit päällä ja pelkää mennä tiettyihin paikkoihin. Kasvonsa ja persoonallisuutensa peittävä artisti 1.Cuz on paennut Kreikkaan. Myös moni muu eturivin artisti on paennut jengielämää ulkomaille. Nuori rap-muusikko Einár ammuttiin kuoliaaksi 2021 Hammarby Sjöstadissa. Kyseessä arvellaan olleen palkkamurha. Einár oli läheisissä tekemisissä jengien kanssa.
– Laajempi kiinnostus koko Ruotsin rap-skeneen lähti varmastikin räppäri Einárin kuolemasta. Ehkä siinä kohtaa myös vanhemmat heräsivät siihen, koska Einar oli nuorten yleisöjen suosikki, Åberg kertoo.
K-18 musiikkia
Ruotsissa on arvioitu, että rikollisjengeihin kuuluu kolmisenkymmentä tuhatta ihmistä. Jengien toimintaa voi nähdä ja siihen törmää paitsi somessa myös elävässä elämässä. Suomessa tilanne on vielä aivan toisenlainen.
Åberg ja Tyvelä kertovat, että vaaratilanteiden takia rap muusikoiden keikat ovat Ruotsissa harvassa. Suomessa suurin osa artisteista esiintyy yleisölle normaalisti. He myös muistuttavat, että juuri kukaan artisti ei itse kutsu omaa musiikkiaan gansta rapiksi. Määritelmä tulee muualta.
– Eivätkä yhteiskunnassa tapahtuvat ilmiöt tapahdu missään tyhjiössä, vaan ne heijastelevat myös muuta yhteiskunnallista ilmapiiriä, Tyvelä muistuttaa.
– On rikoksia ja on musiikkia. Biisit eivät useinkaan kerro suoraan artistin elämästä, vaan ovat kerrostumia useista eri tarinoista, Åberg sanoo.
Rap-keikat ovat usein paikoissa, joihin alaikäisiltä on pääsy kielletty. Se on tutkijoitten mielestä hyvä, sillä se korostaa sitä, että tällainen musiikki kuuluu täysi-ikäisten maailmaan. Heidän mukaansa vanhempien ei tulisi luottaa liikaa nuorten medialukutaitoon ja taitoon käsitellä vaikeita asioita. Aggressiivisesta rap-musiikista kiinnostunutta nuorta ei kuitenkaan tulisi tuomita vaan kuunnella.
– Aikuisten tulisi olla kiinnostuneita nuorten maailmasta ja nähdä musiikki ensisijaisesti nuorten ilmaisukanavana, Tyvelä sanoo.
Suomi on usein seurannut Ruotsia elämän eri ilmiöissä
Ruotsin poliisin tutkija Luay Mohageb uskoo Ruotsin jengirikollisuuden vain pahenevan. Hän kehottaa pitämään Ruotsia varoittavana esimerkkinä, ettei jengiväkivallasta tule arkipäivää Suomessakin.
Tyvelä muistuttaa, että yli kymmenen miljoonan asukkaan Ruotsi on Suomea vahvemmin jakautunut yhteiskunta. Ei ole enää sitä yhtenäistä Ruotsia, jonka väkivaltaisen kehityskulun voisi nopeasti pysäyttää. Suomen ja Ruotsin koulutus-, sosiaali- ja asuntopolitiikat eroavat toistaiseksi toisistaan, joten ruotsalaisen yhteiskunnan lieveilmiöt eivät välttämättä kärjisty Suomessa.
– Se, ajautuuko Suomi samanlaiseen tilanteeseen, on monisyinen asia, johon voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaavalla politiikalla, tutkijat summaavat.
