Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) päätti perjantaina kokouksessaan Bahrainissa päästää venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat mukaan ensi vuoden Pariisin paralympialaisiin.
Kansainvälisen paralympiakomitean IPC:n enemmistö jäsenistä äänesti sen puolesta, että venäläiset saavat kilpailla neutraaleina urheilijoina ilman Venäjän lippua sekä maan värejä ja tunnusmerkkejä.
IPC:n jäsenistössä äänet jakaantuivat äänin 90–56 (kuusi jäsentä jättäytyi äänestämästä) sen puolesta, että venäläiset urheilijat kelpuutetaan mukaan vain neutraaleina urheilijoina. Ennen tätä äänestettiin Venäjän hyllyttämisen jatkumisesta, mutta ehdotus kaatui äänin 74–65 (13 jäsentä äänesti tyhjää).
Suomalaisista paralympiatason urheilijoista pyörätuolikelaaja Toni Piispanen ja kelkkahiihtäjä Sini Pyy kertoivat olevansa erittäin pettyneitä IPC:n päätökseen.
– Kyllä päällimmäisenä ajatuksenani on ihan äärimmäinen pettymys. Tämä on todella huolestuttavaa koko paralympialiikkeen arvopohjankin kannalta. Se on kuitenkin ollut esimerkillinen rauhanliikkeen eteenpäinviejä. Saatika se seikka, että parakisoissa on mukana monia eri konfliktien vuoksi eri tavoin vammautuneita, Piispanen kuvailee jykevästi Yle Urheilulle.
– Paralympialaisten status ja kuva ilon ja rauhan juhlan huipentumana heikkenee näin urheilijan näkökulmasta, hän jatkaa.
Talviparalympialaisissa kelkkahiihdossa kilpaillut Sini Pyy komppaa Piispasta.
– Olin vähän tyrmistynyt, kun siitä luin. Jotenkin itselläni on siksi mennyt vähän aikaa prosessoida tuota päätöstä. Se yllätti minut todella vahvasti ja minua harmittaa, että Kansainvälinen paralympiakomitea teki tuollaisen valinnan, Pyy kuvailee.
”Ajattelin, että siitä oltaisiin opittu jotain”
Piispanenkin yllättyi yhtälailla siitä, että IPC:n äänestykset menivät hyvin selvästi läpi venäläisten paluun hyväksi.
– Kun mietitään Venäjään liittyviä isoja asioita, joihin itsekin olen ottanut aiemmin kantaa, kuten vaikkapa antidopingasiat, niin IPC on ollut hyvin tiukka. Nyt sitten näinkin selvä ero tässä asiassa yllätti itseni totaalisesti.
Pyy korostaa, ettei IPC lopulta oppinut aiemmista tapahtumista. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa paralympialiitto päätti kuitenkin hyväksyä venäläisurheilijat mukaan kansainvälisiin kilpailuihinsa. Tuolloin päätöksestä nousi laaja kritiikkivyöry, mikä sai liiton perääntymään ja pyörtämään päätöksensä pian.
– Ajattelin, että siitä oltaisiin opittu jotain. On todella erikoista, että liitto on niin vahvassa ristiriidassa monien muiden kansainvälisten urheiluliittojen kanssa. Esimerkiksi oman lajini kattojärjestö FIS (Kansainvälinen hiihtoliitto) teki perjantaina aivan päinvastaisen päätöksen. Koko tilanne ihmetyttää, hän hämmästelee.
Piispanen pohtii asiaa myös kisanäkökulmasta urheilijan silmin. Venäläisurheilijat pääsevät IPC:n alaisien lajien karsintakisoihin mukaan päätöksen myötä. Suuria paralympialajeja, joita liitto hallinnoi, on yhteensä kuusi, niistä suomalaisittain merkittävänä yleisurheilu.
– Varmaan paikan päällä Pariisin kisoissa ja sitä edeltävissä karsintakilpailuissa tuntemukset kilpailua ennen, niiden aikana ja niiden jälkeen eivät ole sellaista ilon juhlaa, mihin ollaan totuttu tähän mennessä.
Kattoliiton puheenjohtaja osoitti tekopyhyyttä
Sini Pyy kiittelee sitä, että Suomi ja muut Pohjoismaat pitivät linjansa äänestyksessä, äänestäen venäläisten paluuta vastaan. Päätös kunnioitti Pyyn mukaan suomalaisten paraurheilijoiden linjaa.
Muiden osapuolien kommentit ja perustelut päätöksestä eivät saaneet kuitenkaan politiikan tutkimusta ja kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa opiskelevalta hiihtäjältä samaa tunnustusta.
– Päätöksissä esimerkiksi IPC:n puheenjohtaja Andrew Parsons perusteli uusinta järjestön linjausta sillä, ettei ”urheilua ja politiikkaa tule sekoittaa”. Mielestäni se on argumenttina tasoa ”kahvipapuja ja vettä ei saisi sekoittaa, kun kahvia keitetään”.
– Mielestäni kommentti on näin urheilijan näkökulmasta tekopyhä. Olen opinnoissani perehtynyt hyvin paljon politiikan ja urheilun yhteyteen, jonka vuoksi olen vahvasti sitä mieltä, että urheilu on hyvin poliittista. Urheilua tuetaan valtion tasolta, edustamme Suomea kisoissa ja valtion päämiehet ovat meitä vastassa, kun saavumme kisoista kotiin. Sanon nyt suoraan, että tuollaiset lausunnot ovat lyhytnäköisiä ja erikoisia, Pyy perustelee painavasti.
Doping ja sota asetettiin samalle tasolle
Sini Pyy toivoo, että keskustelu asiasta jatkuisi. Pariisin paralympiakisoihin on aikaa vajaa vuosi, joten aikaakin olisi vielä hänen mielestään. Hän itse myös näkee, että kansainväliset lajiliitot voivat tehdä oman päätöksensä, erilaisen kuin kattojärjestö.
– IPC:n päätöstä tullaan tuskin kumoamaan, mutta haluaisin keskustelua asiasta, ennemmin kuin että asian annettaisiin vain olla. On mielenkiintoista nähdä, mitä Kansainvälinen olympiakomitea puolestaan tekee. En haluaisi nähdä, että tämä olisi merkki siitä, mitä sieltä on tulossa, hän miettii.
Häntä itseään askarruttaa, miksi IPC asetti päätöksellään lopulta dopingin samanarvoiseksi kuin sodankäynnin.
Venäjän suuren dopingskandaalin paisuttua Sotšin 2014 olympialaisten ja paralympialaisten jälkeen venäläisurheilijat suljettiin ulos kansainvälisestä urheilusta. Kun pannaa laimennettiin, venäläisurheilijat palasivat kilpailemaan juuri tunnuksettomina urheilijoina, kuten nytkin.
– Mielestäni tämä uusi päätös asettuu Kansainvälisen paralympiakomitean linjalla niin, että Sotšin kisojen jälkeinen dopingskandaali ja hyökkäyssota Ukrainassa nähdään samalla linjalla. Seuraukset ovat kuitenkin tismalleen samat, hän pohtii.
– Mietin myös ukrainalaisia urheilijoita. He joutuvat nyt jatkossa mahdollisesti asumaan kisakylässä ja kilpailemaan keskenään, kun samalla muistamme, minkälaisia kuvia kaikesta tuhosta Ukrainassa on tullut maailmalle sodan alettua. Se on mielestäni heille aika kohtuutonta.
Pariisin olympialaiset käydään 26. heinäkuuta–11. elokuuta, jonka jälkeen paralympialaiset kisataan 28. päivä elokuuta 2024 alkaen.