Hyppää sisältöön

EU:n ulkoministerit keskustelevat Kiovassa, miten tukea Ukrainalle jatketaan – kokousta varjostaa hajaannus

Viime aikoina lännessä on kuultu puheita, jotka kertovat tukihalukkuuden hiipumisesta. Esimerkiksi Slovakiassa valtaan nousivat Venäjä-mieliset vasemmistopopulistit.

Aukiolla patsas on vuorattu valkoisilla säkeillä ja edessä lukee world help us. Taustalla Pyhän Mikaelin luostari.
Kiovassa pyhän Olgan patsaan ympärille rakennettuun suojaan oli kiinnitetty kesäkuussa lakanoita, joissa pyydettiin maailmalta apua. Kuva: Miguel Medina / AFP
Jaakko Mannermaa
Avaa Yle-sovelluksessa

Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat tänään maanantaina Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. He keskustelevat muun muassa Ukrainalle annettavan tuen jatkamisesta ja Venäjään kohdistetuista pakotteista.

Jo pari viikkoa on tiedetty, että ulkoministereiden kokous pidetään Kiovassa. Tarkka ajankohta pidettiin kuitenkin viimeiseen asti salassa turvallisuussyistä.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kaikkien jäsenmaiden ulkoministerit tapaavat unionin ulkopuolella. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

Ukrainan ulkoministeriön edustaja kertoo Kiovan-kokouksen aiheista.

Kokousta sävyttävät haasteet joidenkin EU-maiden ja Ukrainan välisissä suhteissa.

Lännen tuki Ukrainalle kyllä jatkuu, mutta viime aikoina ilmassa on ollut hiipumisen merkkejä. Tämän nosti esiin eilen sunnuntaina myös pääministeri Petteri Orpo (kok.).

Orpon mukaan Euroopassa ja lännessä ylipäätään on pidettävä kirkkaana mielessä, että Ukrainaa on autettava kaikin tavoin voittamaan sota Venäjää vastaan.

Slovakiassa vasemmistopopulistinen Smer-puolue voitti viikonloppuna parlamenttivaalit. Smeriä on luonnehdittu avoimen Venäjä-mieliseksi, joskin Turun yliopiston valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen pitää puolueelle annettua leimaa yksioikoisena.

”Slovakialla ei ole varaa sooloilla”

Kiovassa oleva Ylen toimittaja Maxim Fedorov arvioi, että Slovakian vaalitulos tuskin vaikuttaa juurikaan Euroopan Ukrainalle antamaan tukeen. Slovakian osuus tuesta on pieni, ja maan talous on riippuvainen Euroopan unionista.

– Maalla ei ole hirveästi varaa sooloilla, mutta Ukrainan kannalta huolestuttavaa on toki se, että Slovakian ja Unkarin lisäksi muissakin Euroopan maissa voi nousta valtaan päättäjiä, jotka ovat skeptisiä Ukrainaa kohtaan. Tarkoitan esimerkiksi Puolaa, Saksaa tai Itävaltaa, kertoi Fedorov Ylen aamussa.

Puola on jo uhannut lopettaa aseavun. Lisäksi osa EU-maista on määrännyt tuontirajoituksia ukrainalaiselle viljalle.

Samaan aikaan Venäjä on aloittanut uudet kutsunnat. Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Institute for the Study of Warin raportissa todetaan, että syksyn kutsunnoissa Venäjän armeijaan otetaan 130 000 varusmiestä.

Fedorovin mukaan kutsunnat näkyvät myös Venäjän miehittämillä alueilla.

– Ukrainan viranomaiset kehottavat kaikkia, jotka ovat vaarassa joutua Venäjän armeijaan, pakenemaan Ukrainan hallitsemille alueille.

Suosittelemme